Henkilöstöalan kokonaisliikevaihto väheni kolmannella vuosineljänneksellä 7,3 prosenttia. Vuosineljänneksen liikevaihdon arvo oli 409,1 miljoonaa euroa. Syyskuussa henkilöstöalan palveluiden liikevaihdon arvo oli 133,9 miljoonaa euroa; edellisen vuoden syyskuusta lasku oli 10,1 prosenttia. Kansainvälisessä toiminnassa on pitkäjänteistä optimismia, kertoo haastateltu toimitusjohtaja Teemu Vihervä Kaiku HR:stä.
EK:n lokakuun suhdannebarometrin mukaan henkilöstöalan suhdannetilanne liukui lokakuussa jyrkästi alaspäin. Alan suhdannetilannetta kuvaavan saldoluvun arvo oli lokakuussa -63, kun syyskuussa suhdannetilannetta kuvaavan saldoluvun arvo oli -35.
Toimialan suhdannetilanne koetaan yrityksissä nyt olevan heikompi kuin mikä se oli koronapandemian pahimpina hetkinä.
Suhdannenäkymät toipuivat hiukan syyskuusta
Henkilöstöalan yritysten suhdanneodotukset olivat yhä lokakuussa hyvin tummasävyiset, vaikka odotukset hieman toipuivatkin syyskuun isosta pudotuksesta. Alan suhdannenäkymiä kuvaavan saldoluvun arvo oli lokakuussa EK:n suhdannebarometrin mukaan -44; syyskuussa vastaavan saldoluvun arvo oli -92.
EK:n suhdannebarometrin mukaan yritykset odottavat henkilöstöalan myynnin vähenevän koko loppuvuoden ajan ja kääntyvän vuoden vaihteessa vielä jyrkempään laskuun. Myös henkilökunnan määrän ennakoidaan laskevan tasaisen voimakasta vauhtia ensi vuoden alkuun asti.
Henkilöstöalan palveluiden liikevaihto supistui, teollisuudella suurin liikevaihto
Henkilöstöalan palveluiden kokonaisliikevaihto, joka sisältää vuokraus-, rekrytointi-, ulkoistus-, sekä lisäpalvelut, oli vuoden 2023 tammi-syyskuussa 1218,8 miljoonaa euroa. Liikevaihto supistui viime vuoden vastaavaan aikajaksoon verrattuna 1,8 prosenttia.
Henkilöstöalan palveluiden syyskuun liikevaihdon arvo oli 133,9 miljoonaa euroa. Viime vuoden syyskuuhun verrattuna liikevaihdon kutistui 10,1 prosenttia.
TOP20-yritykset ennakoivat liikevaihdon supistuvan tämän vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä 4,1 prosenttia viime vuoden neljänteen neljännekseen verrattuna.
Heinä-syyskuussa suurimman henkilöstöalan toimialan eli teollisuuden liikevaihdon arvo oli 89,3 miljoonaa euroa ja sen prosentuaalinen osuus henkilöstöpalveluiden kokonaisliikevaihdosta oli 21,8 prosenttia.
Toiseksi suurin toimiala oli toimisto/hallinto/IT/asiantuntijat. Sen liikevaihdon arvo oli kuluvan vuoden kolmannella vuosineljänneksellä 77,4 miljoonaa euroa ja osuus kokonaisliikevaihdosta oli 18,9 prosenttia.
Kolmanneksi suurin toimiala oli majoitus- ravintola-, catering- ja vapaa-ajan palvelut, jonka liikevaihdon arvo oli 52,4 miljoonaa euroa ja osuus henkilöstöpalveluiden kokonaisliikevaihdosta 12,8 prosenttia.
Henkilövuokrauspalvelujen liikevaihto laski
Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon arvo oli kuluvan vuoden tammi-syyskuussa 1008,0 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 4,1 prosenttia. Heinä-syyskuulta liikevaihtoa kertyi 340,7 miljoonaan euroa, mikä oli 9,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Syyskuussa henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihto oli 108,8 miljoonaa euroa ja pudotusta viime vuoden syyskuuhun verrattuna oli 12,7 prosenttia.
Rekrytointipalveluiden kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 9,0 miljoonaa euroa, mikä oli 31,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Syyskuussa rekrytointipalveluiden liikevaihdon arvo oli 3,2 miljoonaa euroa ja laskua viime vuoden syyskuuhun nähden oli 36,6 prosenttia.
Pitkäjänteistä optimismia kansainvälisessä rekrytoinnissa
TOP20-listan sijalla 16 olevan Kaiku HR Oy:n toimitusjohtaja Teemu Vihervä on näistä näkymistä huolimatta optimistisella mielellä.
”Suurimmat toimialamme ovat teollisuus ja toimihenkilövuokraus. Meillä toiminta on jatkunut aktiivisena ilman notkahduksia, koska emme esimerkiksi toimi rakennusalalla. Tavanomaista suhdannevaihteluahan on joka vuosi. Olemme myös avanneet uuden rekrytointitoimiston Intiaan.”
Vihervä kertoo, että heillä on Intiasta jo noin neljän vuoden kokemus insinöörialan suunnittelutoimistona. ”Perustimme noin vuosi sitten oman rekrytointiyhtiön Bangaloreen. Rekrytoimme Intiasta – muun muassa koneistajia, hitsaajia, maalareita ja myös asiantuntijoita – töihin Suomeen. Halusimme oman toimiston, jotta voimme toimia suomalaisilla eettisillä periaatteilla ja säännöillä. Esimerkiksi välttää kandidaateille maksullisia välikäsiä rekrytoinneissa.”
Kuluvan vuoden aikana yli 50 työntekijää on aloittanut työt Suomessa, ja jatkolupiakin on jo saatu.
”Kannustamme työntekijöitä tulemaan ensin itse katsomaan millaista täällä on, ja vasta sitten punnitsemaan mahdollista perheen tuomista tai pidempään jäämistä. Intialaisten oppilaitosten kanssa on ollut hyvää yhteistyötä työntekijän taitojen testaamisessa”, kertoo Vihervä. Monella työntekijällä on aiempaa kokemusta työskentelystä esimerkiksi Lähi-idässä. Monet intialaiset työskentelevät ulkomailla ja tukevat ansioillaan vanhempiaan ja muuta perhettä.
Suomessa puhutaan paljon nykyisestä ja tulevasta työvoimapulasta. ”Olemme aloittaneet työn ulkomaalaisten työntekijöiden suorarekrytoimiseksi. Työ on haastavaa ja pitkäjänteistä, mutta uskomme tällaisen toiminnan kasvavan ja kehittyvän lähivuosina. Olemme vasta nähneet alkusoiton ulkomaisen työvoiman rekrytoimisessa.”
