Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on merkittävin kasvun jarru. Työt ja tekijät eivät kohtaa tarpeeksi nopeasti. Työllisyyspalvelujen painopisteen on oltava työttömyysjaksojen lyhentämisessä, sillä pitkittyvä työttömyys tulee kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksilölle. Jos jokainen työttömyysjakso lyhenisi edes päivällä, säästöt yhteiskunnalle olisivat miljoonia euroja. Huomiota on kiinnitettävä etenkin nuoriin työnhakijoihin sekä ammattia ja alaa vaihtaviin.
Työnvälityksen yhteistyö
Julkisen työnvälityksen tulee tehdä laajaa yhteistyötä yksityisen työnvälityksen kanssa. Henkilöstöalan yrityksillä on laaja-alaista asiantuntemusta eri alojen työntekijöiden työllistämisestä sekä jo valmiit kontaktit työpaikkoja tarjoaviin yrityksiin. Julkisen työnvälityksen pitää luoda suorat, toimivat ja tiiviit yhteistyösuhteet henkilöstöalan yritysten kanssa.
Monituottajamallilla tehokkuutta
Jotta löydetään uusia tapoja tuottaa vaikuttavampia työllisyysvalmennuksia ja -koulutuksia, julkisen työnvälityksen ja erityisesti tulevien työllisyysalueiden tulisi hyödyntää monituottajamallia. Yksityiset palveluntuottajat tarjoavat ketteriä työllisyyspalveluita ja ne kehittävät jatkuvasti uusia, innovatiivisia ja vaikuttavia tapoja auttaa työnhakijoita löytämään paikkansa työmarkkinoilla. Yksityiset työllisyyspalvelut ovat todistetusti laadukkaita, läpinäkyviä ja tuloksellisia. Niiden tuottamia palveluita ja palveluiden laatua ja vaikuttavuutta myös seurataan ja arvioidaan systemaattisesti.
Yksityiset palveluntuottajat tarvitsevat riittävät tiedot työnhakija-asiakkaistaan
Yksityiset palveluntuottajat eivät pääse tällä hetkellä käsiksi siihen tietoon, mitä työnhakijoista on jo julkisen työvoimaviranomaisen toimesta kerätty. Lainsäädäntöä pitää muuttaa, jotta palveluntuottajat saavat työllisyyspalveluita tuottaessaan riittävät tiedot työnhakija-asiakkaistaan. On hyvin kustannustehotonta ja työnhakija-asiakkaillekin turhauttavaa, jos palveluntuottajat joutuvat keräämään kaiken sen tiedon uudelleen. Jos tieto olisi jo saatavilla palvelun aloittamishetkellä, työllistyminen nopeutuisi.
Miten tämä tapahtuu?
- Julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyöhön on kannustettava ja hyödynnettävä henkilöstöalan yritysten palveluita ja asiantuntemusta.
- Työllisyyspalveluiden markkinaehtoisuutta ja yrityslähtöisyyttä tulee lisätä. Julkisen sektorin ei pidä kilpailla markkinoilla, joilla on riittävästi yksityisiä palveluntuottajia.
- Työvoimapalveluiden kokonaisuudistuksessa työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alusta kunnille. On kaikkien etu, että työllisyysvalmennus ja -koulutuspalveluita tarjoavia yrityksiä on markkinoilla riittävästi ja että yritykset ovat kannattavia. TE-palveluiden uudistamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että palveluhankinnat jatkuvat keskeytyksettä muutoksesta huolimatta vuoden 2024 ja 2025 taitteessa. On tärkeää hyödyntää olemassa olevien palveluhankintojen sopimuksia (esim. optiomahdollisuuksia), jos ne nähdään yhä tarpeellisiksi, minkä lisäksi kilpailuttaa uusia palveluita hyvissä ajoin vuoden 2024 aikana.
- Työllisyyspalveluiden hankintaosaamista on kehitettävä ja hankintoihin on varattava riittävä rahoitus. Hankintoja tulee kehittää yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Tähän tarvitaan aitoa vuoropuhelua.
- Yksityisen työnvälityksen toimijoiden pitää saada nykyistä paremmin tarpeelliset tiedot työttömistä työnhakijoista, jotta yksityiset työnvälittäjät voisivat kontaktoida heitä suoraan ja tarjota töitä.
