Vaalit on käyty ja sanonnan mukaan kansa sai sellaisen eduskunnan kuin kansa ansaitsee.
Hallitusneuvotteluista povataan vaikeita, ja erilaisilla hallituspohjilla spekulointi käy tällä hetkellä kuumana. Nyt on lupausten lunastusaika, ja lupauksia tehtiin vaalihuumassa paljon. Viimeistään nyt realiteetit iskevät vastaan, ja moni äänestäjä tulee pettymään, kun ehdokkaat joutuvat hallitusohjelmaa laadittaessa syömään sanansa.
Työllisyysasteen nostaminen oli tavoite, joka nousi vaalitavoitteissa korkealle kaikilla puolueilla. Työllisyyden kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Vastoin kaikkia ennusteita, työllisyysaste nousi tämän vuoden alkupuolella jo 72,5 prosenttiin, mutta se ei vielä riitä. Tavoitteena pitää olla vähintään 75 prosentin työllisyysaste, jotta Suomi selviytyy tulevista menoista ilman mittavaa vyön tai verojen kiristystä.
Vaikka puolueet jakavatkin yhteisen tavoitteen, keinot, millä tämä tavoite saavutetaan, eroavat toisistaan aika lailla. Koska monet vaalilupaukset on rahoitettu potentiaalisella työllisyysasteen nousulla, olisi tärkeää, että puolueet löytäisivät yhteisen sävelen nopeasti, sillä itsestään työllisyysaste ei nouse. Siihen tarvitaan tehokkaita keinoja.
Keinot yleensä maksavat. On tärkeää, että Suomessa ylläpidetään vastuullista talouspolitiikkaa. Verojen korotuksiin ei ole varaa ja näin ollen satsaukset työllisyyteen pitäisi löytyä muita menoja karsimalla. Positiivista on se, että jos työllisyyspalvelut ovat oikein kohdennettuja, tehokkaita ja tuloksellisia, niihin satsattu raha tulee poikineen takaisin.
Suomi tarvitsee lisää työntekijöitä
Suomessa on tällä hetkellä paljon työttömiä ja samaan aikaan paljon avoimia työpaikkoja. Yritykset eivät löydä etsimäänsä osaamista työmarkkinoilta ja verokirstuun ei tipahtele kolikoita toivotulla vauhdilla. Seuraavasta hallitusohjelmasta pitää siis löytyä panostukset mm. työelämälähtöisiin lyhytkoulutuksiin ja osaamisen kehittämiseen.
Työvoimapalveluihin on satsattava, jotta työttömät saadaan ohjattua joko töihin, työllisyyspalveluiden tai koulutuksen piiriin. Palveluita on kohdistettava myös alle 12 kuukautta työttömänä olleisiin, eikä vain pitkäaikaistyöttömiin. Muuten riskinä on, että pitkäaikaistyöttömien määrä vain kasvaa, kun virtaa sinne ei saada tyrehdytettyä.
Työn vastaanottamisen kannustinloukkuja on vähennettävä ja sosiaaliturvaa uudistettava niin, että motivaatio töiden tekemiseen kasvaa. Pelkäänpä, että pelkillä porkkanoilla tähän ei kyetä.
Vaikka tällä hallituskaudella ei ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luovuttaisi, niin joka tapauksessa työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä, sillä ilman sitä yritykset eivät löydä riittävästi osaavaa työvoimaa. Valitettavasti monet työt eivät enää kelpaa kantasuomalaisille ja ulkomaista työvoimaa tarvitaan senkin vuoksi.
Suomi tarvitsee tekijöitä ja kasvua, jotta yhteiskunta voi hyvin. Jotta työntekijät saisivat töitä, yritykset työntekijöitä ja Suomi työllisyysasteensa nostettua, tarvitaan puolueiden välistä ennakkoluulotonta yhteistyötä. Jännityksellä odotamme seuraavien viikkojen ajan, millä kokoonpanolla ja ennen kaikkea millä keinoilla työllisyysasteen nostamista lähdetään miettimään.
Merru Tuliara
Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL:n toimitusjohtaja