Hakijakokemusta voisi verrata ensisilmäykseen, sillä molemmilla on voimakas vaikutus mielessä syntyvään kuvaan toisesta osapuolesta.
Jotta hakijakokemus olisi yhtä hyvä kaikille hakijoille, rekrytoijien olisi hyvä ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat näkö- ja kuulovammaisten hakijakokemukseen. Samalla he pystyvät keskittymään myös vammaisten hakijoiden kohdalla paremmin persoonaan, kun heikentynyt näkö tai kuulo ei ole enää uusi ja yllättävä asia. Kun rekrytoija osaa tunnistaa ja poistaa työnhaun esteet, jokaisen hakijan on mahdollista löytää työpaikkailmoitus, saada kaikki työpaikkaan liittyvät tiedot ja jättää työhakemus.
1. Haastattelustressi vähenee
Haastattelu on työnhakijalle usein erityisen stressaava tilanne, kuten kaikki joskus haastattelussa olleet tietävät. Jos kuvittelet, että joutuisit vielä siihen päälle miettimään, miten pääset haastattelupaikalle, saatko osallistua haastatteluun tai saatko haastattelijasta selvää, tilanne on helposti entistäkin kuormittavampi. Näkö- ja kuulovammaisten kohtaaminen ei vaadi vuosien erikoistumiskoulutusta, vaan avoin mieli ja uteliaisuus oppia kohtaamaan paremmin muut ihmiset riittävät. Panostamalla saavutettavaan viestintään voidaan lisäksi samalla kertaa parantaa myös kaikkien muidenkin hakijakokemusta.
2. Eläköityneiden hakijakokemus paranee
Ihmisten työurat ovat pidentyneet entisestään eläkeiän nostamisen myötä ja osa eläkkeellä olevistakin haluaa jatkaa työn tekemistä. Siksi myös työnhaussa voi tulla vastaan henkilöitä, joiden näkö tai kuulo on heikentynyt iän myötä.
3. Yritysmielikuva asiakkaiden ja hakijoiden silmissä paranee
Näkö- tai kuulovammaisen rekrytoiminen viestii myös muille työnhakijoille, asiakkaille ja kumppaneille siitä, että työpaikalla arvostetaan myös eri vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Se taas heijastuu työnantajamielikuvaan ja tuo lisää hakijoita ja vastuullisuutta arvostavia asiakkaita.
4. Osaaminen monimuotoistuu
Näkö- ja kuulovammaisilla on omat vammojen tuomat erityistaitonsa, jotka voivat olla erinomaisia juuri avoimessa työtehtävässä. Esimerkiksi kuulovammaiset ovat yleensä hyviä lukemaan kehonkieltä ja sokeat taas ovat päätöksenteossaan immuuneja esimerkiksi ulkonäön vaikutuksille. Lisäksi yritys hyötyy vammaisen henkilön saavutettavuusosaamisesta, jolloin ulkopuolisen konsultin kustannuksissa on mahdollisuus säästää.
5. Työvoiman saatavuus paranee
Kun rekrytoija osaa kohdata oikein näkö- ja kuulovammaiset, työntekijöiden saaminen voi helpottua. Lisäksi vammaisten työntekijöiden työmotivaatio ja työhön sitoutuminen ovat tutkimusten mukaan poikkeuksellisen korkeita.
Heidi Torn
syntymäsokea rekrytoija
Toni Hinkka
armeijaurallaan kuulovammautunut vaikuttamisen ammattimentori
Kirjoittajien perustama Kaiku ja Varjo tarjoaa koulutuksia asiakas- ja työntekijäkokemuksen parantamiseen näkö- ja kuulovammaisille arjen sankariteko kerrallaan.
Kirjoittajat puhuvat saavutettavuudesta HELAn jäsenyritysten rekrytoijille ajankohtaisinfossa 23.11 klo 9.00-10.00. Ilmoittaudu tästä>>
