Petteri Orpon hallitusohjelmassa jämäkkä kototutumispolitiikka nähdään Suomen kestävän työperäisen maahanmuuton pohjana.
Ohjelmassa linjataan, että “Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen” ja tämän saavuttamiseksi ohjelma sisältää lukuisia toimenpidekirjauksia. Onkin tervetullutta, että kotoutumista kehitetään muun muassa kielikoulutustarjontaa lisäämällä ja kotoutumiskoulutuksen tulosperusteisuutta vahvistamalla.
Maan tapa on, että eri vaikuttajatahot poimivat hallitusohjelmasta edustamaansa tahoa koskettavat kirjaukset ja ehdottavat “uusia avauksia”, jotta hallitusohjelman toimeenpano suuntautuu oikein oman viiteryhmän näkökulmasta. Juuri nyt käy kiivas kuhina työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnoiman maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen rahoituksen hunajapurkilla.
Resurssien siirtoehdotus unohtaa osan
Tuorein ulostulo tuli OAJ:n ja AMKEn suunnalta. Ne ehdottavat, että ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tulisi olla kotoutumiskoulutuksen tehtävä ja resurssit, jotka voitaisiin päättää vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön järjestäjäkohtaisella päätöksellä. Käytännössä tämä tarkoittaisi myös kotoutumiskoulutusten rahapotin siirtoa TEM:n alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) alaisuuteen. Se tarkoittaisi myös kotoutumiskoulutusten kilpailutuksista luopumista sekä automaattista rahanjakoa koulutuksen järjestäjille.
On totta, että ammatillinen koulutus on hoitanut ison osan maahanmuuttajakoulutuksesta ja suurin osa nykyisistä opiskelijoista on maahanmuuttajataustaisia. Koulutuksen järjestäjien tulevaisuuden näkymiä kuitenkin himmentää 1.1.2025 työvoimapalvelujen siirto valtiolta kuntien vastuulle ja tulevan rahanjaon ennakoimattomuus. AMKE:n ja OAJ:n ehdotusta on perusteltu koulutuksen laadulla, mutta taustalta löytynevät intressit lisätä koulutuksen järjestäjien resursseja ilman kilpailutusta ja tukea OAJ:n agendaa kotoutumiskoulutuksen opettajien muodollisista pätevyyksistä. Ehdotus unohtaa, että meillä on iso joukko korkeakoulutettuja, joita koulutuksen tulee myös palvella. Lisäksi työllisyyden hoidosta vastaavat kunnat tuskin ilahtuvat, että niiltä napataan yksi tärkeä instrumentti työllisyyden hoidosta pois ja sanktiomaksut kuitenkin jäävät.
Tavoitteena työllistyminen
Palta ry ja Henkilöstöala HELA eivät pidä ehdotusta kannatettavana ja näkevät sen Orpon hallitusohjelman kotoutumispolitiikan hengen vastaisena. Hallitusohjelman tavoitteena on työllistää noin 100 000 uutta henkilöä ja siten nostaa Suomen työllisyysastetta. Suomi tarvitsee lisää työvoimaa ja meidän tulee erityisesti huolehtia siitä, että myös kotoutumiskoulutuksen kautta jo täällä olevat saadaan mahdollisimman nopeasti työelämään. Työn kautta integroidutaan parhaiten suomalaiseen yhteiskuntaan ja työllistyminen on parasta kotoutumista. Myös kieltä oppii parhaiten työyhteisössä ja työtä tehden.
Nykyisen TEM:n alaisen kotoutumiskoulutuksen näkökulma on aina työllistymisessä. Koulutusta tarjoavat tällä hetkellä kilpailutuksen kautta lukuisat julkiset ja yksityiset toimijat, joilla on kiinteät kytkökset alueen yrityksiin sekä henkilöstöalan yrityksiin. Varsinkin kytkökset henkilöstöalan toimijoihin ovat nopeuttaneet maahanmuuttajien ns. ensimmäisen työelämäkontaktin löytymistä ja työelämään siirtymistä. Kun rahakakkua ei jaeta automaattisesti tietylle toimijajoukolle, se pakottaa palveluntuottajat kehittämään koulutusten laatua.
Kotoutumiskoulutuksissa asiakkaat ovat aikuisia ja monella heistä on jo lähtömaassaan hankittu peruskoulutus. Suomella ei ole varaa pitää näitä ihmisiä vuosikausia opintojen parissa. Kotoutumiskoulutusten siirto OKM:n hallinnon alle voisi pahimmillaan tarkoittaa juuri tätä ja yksilö työelämään siirtymisen sijasta voi tipahtaa ”koulutus- ja tutkintolinkoon”. On myös todettava, että tilastojen perusteella OKM:n hallinnonalan ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien näytöt ammattiin valmistuvien työllistymisestä eivät ole vahvoja. Pahimmillaan yksilö voi olla kyllä kouluttautunut, mutta työelämään hän ei reittiä löydä.
Kotoutumiskoulutuksia on kehitettävä ja uudistettava, mutta kehityksen tulisi tapahtua ehdottomasti työllistävyyttä tukevaan suuntaan ja ministeriöistä parhaiten TEM ymmärtää tämän suunnan. Jotta kotokoulutukset johtaisivat parempaan työllistymiseen, tavoitetta voisi tukea esimerkiksi tulosperusteisilla hankinnoilla ja kilpailutuksen laatukriteerejä sekä hankintaosaamista kehittämällä. Lisäksi tarpeellista olisi kysyä koulutuksen asiakkailta eli maahanmuuttajilta millainen kotoutumiskoulutus palvelisi heidän tarpeitaan: haluavatko he työelämään vai koulutukseen?
Milka Kortet, johtava asiantuntija, Palta ry
Merru Tuliara, toimitusjohtaja Henkilöstöala HELA
