Vuoden 2025 alusta julkisten työllisyyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla ja kuntien muodostamilla työllisyysalueilla. Niitä on 45.
Maamme työllisyysasteen nostamiseen tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä yksityisen ja julkisen työnvälityksen kesken. Yksityisellä työnvälityksellä eli henkilöstöalan yrityksillä laajaa osaamista ja asiatuntemusta työllisyyspalveluiden tuottamisesta.
Työllisyyspalveluita ovat esimerkiksi työnhaun, osaamisen ja ammattitaidon kartoittamisen ja kehittämisen, kotouttamisen, muutosturvan ja työkyvyn arvioinnin palvelut.
Yhteistyöllä henkilöstöalan yritysten kanssa työllistyminen nopeutuu, millä on myönteisiä vaikutuksia kuntatalouteen..
Tässä alempana ovat Henkilöstöala HELAn viestit kuntapäättäjille:
Kunnille säästöjä yhteistyöllä yksityisen työnvälityksen kanssa
Aktiivisella työllisyyden hoidolla ja sitä tukevilla työllisyyspalveluilla voidaan merkittävästi parantaa kuntien taloutta, yritysten elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia.
Pitkittyvä työttömyys tulee kalliiksi kuntataloudelle ja kuntalaisille, sillä kunnat maksavat työmarkkinatuen kuntaosuuksia (ns. sakkomaksuja) pitkään työttöminä olleista. Jos työllisyysalueet saisivat lyhennettyä työttömyysjaksoja edes päivällä, säästö kunnille olisi merkittävä. Työt ja tekijät eivät tällä hetkellä kohtaa riittävän nopeasti.
Yhteistyöllä yksityisen työnvälityksen eli henkilöstöalan yritysten kanssa työllistyminen nopeutuu. Suuri osa avoimista työpaikoista tulee haettavaksi henkilöstöalan yritysten kautta. Yksityisellä työnvälityksellä on merkittävä tehtävä työnvälityksen ekosysteemissä, ja työllisyysalueiden tulisi selkeästi määritellä työnvälityksen roolit.
Henkilöstöyrityksillä laaja asiantuntemus ja hyvät kontaktit yrityksiin
Työnvälityksen yhteistyötä tulisi kehittää siten, että julkisen työnvälityksen asiantuntijat ohjaavat työmarkkinoille valmiit työnhakijat suoraan henkilöstöalan yrityksiin. Työnhakijat työllistyisivät nykyistä nopeammin ja yritykset saisivat tarvitsemaansa työvoimaa.
Henkilöstöalan yrityksillä on tiivis yhteys alueen yrityksiin sekä syvällistä ja ajantasaista tietoa eri toimialoista ja työmarkkinoiden osaamistarpeista. Niillä on laaja-alaista ammattitaitoa arvioida työnhakijan työkokemusta ja osaamista. Ne työllistävät eri aloille nopeasti heti työhön valmiit työnhakijat. Niillä on myös työllistämisen taitoa haastavampien ryhmien, kuten maahanmuuttajien, nuorten, osatyökykyisten ja ikääntyneiden työllistämisessä.
Yhteistyössä hyödynnetään vahvuuksia
Työnvälityksen yhteistyöllä tulevat hyödynnettyä eri osapuolten asiantuntemus ja niukkenevat resurssit kustannustehokkaasti. Yhteistyömahdollisuuksia hyödyntämällä julkisen työnvälityksen asiantuntijoille jää aikaa keskittyä työllisyyden hoidon tehtäviin, jotka edellyttävät viranomaispäätöksiä.
Työllisyysalueiden asiantuntijat ja alueella toimivat henkilöstöalan yritykset voivat kehittää alueelle sopivia yhteistyön tapoja. Työllisyysalueet tuntevat työnhakijat: mm. työnhakijamäärät toimialoittain, heidän koulutusasteensa, kokemuksensa ja muut vastaavat tiedot. Tavoitteena on hyödyntää sekä julkisen että yksityisen työnvälityksen vahvuuksia. Yhteistyötä on myös jatkuvasti arvioitava ja kehitettävä.
Miksi työllisyysalueiden kannattaa tehdä yhteistyötä yksityisen työnvälityksen kanssa?
- Yhteistyöllä työllistymistä nopeutetaan , sillä pitkittyvä työttömyys tulee kunnille kalliiksi.
- Työllisyysalueiden tulee selkeästi määritellä työnvälityksen toimijoiden roolit.
- Henkilöstöalan yrityksillä on tiivis yhteys alueen yrityksiin, syvällistä ja ajantasaista tietoa eri toimialoista ja osaamistarpeista.
- Yhteistyössä hyödynnetään molempien osapuolten vahvuuksia.
- Yhteistyö voi olla monenlaista ja sitä on jatkuvasti arvioitava ja kehitettävä.

Lisää vaikuttavuutta kilpailuttamalla työllisyyspalvelut
Monituottajamallilla työllisyyspalveluihin joustavuutta, innovatiivisuutta ja työllistymistuloksia.
Laadukkaat työllisyyspalvelut ovat avainasemassa työnhakijoiden nopeassa työllistymisessä. Työllisyyspalveluita ovat mm. työnhaun, osaamisen ja ammattitaidon kartoittamisen ja kehittämisen, kotouttamisen, muutosturvan ja työkyvyn arvioinnin palvelut. Kunnilla ja tulevilla työllisyysalueilla on keskeinen rooli työllisyyspalveluiden järjestäjinä. Koska kunnat joutuvat maksamaan työmarkkinatuen kuntaosuuksia (ns. sakkomaksuja) pitkään työttöminä olleista, työllisyysalueiden kannattaa panostaa laadukkaisiin ja vaikuttaviin työllisyyspalveluihin, mikä johtaa nopeaan työllistymiseen.
Yksityisillä palveluntuottajilla hyvät yhteydet työelämään
Monituottajamalli, jossa palveluiden kilpailuttaminen ja yksityiset palveluntuottajat ovat keskeisessä roolissa, tarjoaa joustavan ja innovatiivisen lähestymistavan työllisyyspalveluihin ja niiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. Palveluiden kilpailuttaminen tuo joustoa mahdollistaen niiden sopivan mitoittamisen ja oikea-aikaisuuden sekä palveluiden tarjoamisen yli aluerajojen ja myös verkossa.
Yksityiset palveluntuottajat ovat todistetusti osoittaneet kykynsä tarjota laadukkaita ja tuloksellisia työllisyyspalveluita. Niillä on laaja-alainen asiantuntemus eri aloille työllistämisestä ja valmiit kontaktit työpaikkoja tarjoaviin yrityksiin.
Kilpailuttamalla kustannustehokkaat palvelut
Työllisyyspalveluiden kilpailuttaminen on keskeinen keino varmistaa laadukkaat palvelut. Kilpailun lisääminen on tutkimusten mukaan taloudellisesti kannattavaa, se parantaa laatua ja lisää innovatiivisia ratkaisuja. Lisäksi avoimen kilpailutusprosessin kautta hankitut työllisyyspalvelut ovat läpinäkyviä ja niitä seurataan säännöllisesti koko hankintakauden ajan hankkijan ja palveluntuottajan toimesta.
Kilpailuttaminen varmistaa julkisten varojen tehokkaan käytön ja edistää oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä hankintaprosesseissa. On kaikkien etu, että työllisyyspalveluiden tarjonta säilyy monipuolisena ja että markkinoilla on riittävästi elinkelpoisia ja asiantuntevia yrityksiä.
Työllisyyspalveluiden rahoitus turvattava
Jatkossa työllisyyspalveluihin ei ole erikseen korvamerkittyä rahaa, vaan palvelut rahoitetaan yleiskatteellisista varoista. Kuntapäättäjien on varmistettava, että työllisyyspalveluihin turvataan riittävä rahoitus. Sillä nopeutetaan työllistymistä ja siten vahvistetaan kuntataloutta, kun ns. sakkomaksuja tulee maksettavaksi vähemmän ja verotuloja kertyy enemmän.
Palveluita on jatkuvasti kehitettävä
Kilpailutusprosessin onnistumisessa ja palveluiden kehittämisessä avainasemassa on yhteistyö yksityisten
palveluntuottajien kanssa. Hankintayksiköiltä edellytetään laaja-alaista työllisyyspalveluiden hankintaosaamista ja jatkuvaa avointa vuoropuhelua, jotta palvelulle asetetut tavoitteet saavutetaan ja niitä voidaan koko ajan suunnitelmallisesti kehittää.
Miksi työllisyyspalvelut kannattaa kilpailuttaa?
- Kuntalaisten työllistymisellä on selkeä yhteys kuntien talouteen
- Monituottajamallilla saadaan palveluiden tuottamiseen joustavuutta, innovatiivisuutta ja vaikuttavuutta.
- Kilpailutus takaa laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut.
- Palveluiden kilpailutuksilla ylläpidetään terveet ja elinvoimaiset työllisyyspalveluidenmarkkinat ja palveluntuottajien verkosto.
