Työturvallisuuslaki uudistui, mikä muuttui?

1.6.2023 voimaan tulleen työturvallisuuslain muutoksen myötä työnantajan työturvallisuusvelvoitteita täsmennettiin.

Pääasialliset muutokset koskivat kolmea säännöstä:

Työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta (8 §)
Työnantajan velvollisuutta selvittää ja arvioida työn vaarat (10 §)
Työnantajan velvollisuutta antaa työntekijälle opetusta ja ohjausta (14 §)

Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen tehtiin kaksi muutosta. Työnantajan yleistä huolehtimisvelvollisuutta täsmennettiin säätämällä työnantajan velvollisuudeksi erityisesti ottaa huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Toinen muutos täsmensi työnantajan tarkkailuvelvoitetta. Aiemman lain mukaan työnantajan tuli jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Uudistuksen myötä työnantajan tarkkailuvelvollisuuden piiriin lisättiin työntekijöiden turvallisuus ja terveys työssä.

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja vähentää varhaista työelämästä poistumista. Työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa on jo ennestään pitänyt huomioida työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja hänen henkilökohtaiset edellytyksensä. Uudistuksessa huomioitaviin seikkoihin lisättiin myös ikääntyminen.

Lisäksi työn vaarojen arviointia täsmennettiin säätämällä työn psykososiaaliset kuormitustekijät huomioon otettavaksi. Työn psykososiaalisella kuormituksella tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä kuormitustekijöitä. Tällaisia työolotekijöitä voivat olla esimerkiksi työn yksitoikkoisuus, liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, vaikeat asiakastilanteet tai epäkohdat työyhteisön yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta tunnistaa psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja arvioida niitä, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on siihen riittävä pätevyys. Asiantuntija-apua voi hankkia esimerkiksi työpaikan työterveyshuollosta.

Työnantajan velvollisuutena on antaa työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä. Perehdytyksessä, ohjauksessa ja opetuksessa on tähänkin asti tullut huomioida työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Uudistuksen myötä opetusta ja ohjausta tulee antaa lisäksi muut työntekijän henkilökohtaiset edellytykset huomioon ottaen. Henkilökohtaisia edellytyksiä voivat olla esimerkiksi kielitaito ja ikä.

Lisäksi työnantajalla on jo aiemmin ollut velvollisuus huomioida, jos työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua erityistä vaaraa raskaana olevalle työntekijälle. Velvoitetta täsmennettiin siten, että erityistä vaaraa aiheuttavaa työssä on huomioitava raskaana olevan työntekijän lisäksi myös äskettäin synnyttänyt sekä imettävä työntekijä.

 

Lue aiheesta myös EK:n sivuilta Työturval­li­suuslaki täsmentyi – työpaikat tarvitsevat tukea psykososiaalisen kuormituksen hallintaan>>