Lomakauden lähestyessä pieni kertaus vuosiloman siirrosta sairastumisen eli työkyvyttömyyden vuoksi. Vuosilomalain mukaan lomakausi on 2.5.–30.9.
Työntekijällä on oikeus vuosiloman siirtoon silloin, kun hän on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön.
Vuosiloman saa siirtää myös, jos tiedetään ennakkoon työntekijän joutuvan lomansa aikana sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Omavastuupäivät, kun sairastuu loman alettua
Kun työntekijä sairastuu ennen loman alkamista, hänellä on oikeus siirtää kaikki ne lomapäivät, jotka sijoittuvat sairausjaksolle. Jos työntekijä sairastuu vasta loman jo alettua, hänellä on pyynnöstään oikeus saada siirretyksi vuosilomastaan kuusi lomapäivää ylittävät, loman ajalle osuvat työkyvyttömyyspäivät pidettäväksi myöhemmin. Nämä kuusi lomapäivää ovat ns. omavastuupäivät.
Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan eli käytännössä säännöstä sovelletaan vain silloin, kun lomaa on ansaittu yli 24 päivää. Omavastuupäivät voivat kulua myös yksittäisinä päivinä ja niitä voi kertyä sekä kesä- että talvilomalta. Esimerkiksi työntekijän ollessa työkyvytön kolmen lomapäivän ajan kesälomallaan ja sitten kuuden lomapäivän ajan talvilomallaan, täyttyy kuusi omavastuupäivää ja työntekijällä on oikeus siirtää kolme lomapäivää talvilomastaan.
Milloin työntekijällä on oikeus saada vuosiloma tai sen osa siirrettyä?
Vuosiloma tai sen osan siirto on mahdollista silloin, kun sairausajan palkanmaksun edellytykset täyttyvät. Kaikki sairaudet eivät oikeuta sairausajan palkkaan, koska ne eivät tee työntekijästä työkyvytöntä omaan työhönsä. Suurin osa sairauksista on kuitenkin sellaisia, joiden perusteella sairausajan palkkaa on maksettava.
Tahallisesti tai tuottamuksella aiheutetut työkyvyttömyydet eivät oikeuta sairausajan palkkaan. Tavanomaiseen harrastustoimintaan tai muuhun vapaa-ajan aktiviteetteihin osallistumista ei voida pitää sellaisena toimintana, jonka perusteella työnantaja voi kieltäytyä sairausajan palkanmaksusta. Esimerkiksi, jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi osallistuessaan lomamatkallaan erilaisiin vesiurheiluaktiviteetteihin, ei kyse yleensä ole tahallisesti tai tuottamuksellisesti itse aiheutetusta työkyvyttömyydestä.
Loman siirtäminen koskee vain työntekijän omaa sairastumista. Loman siirtämisoikeus ei näin ollen koske tilannetta, jossa työntekijän lapsi on sairastunut.
Mitä palkkaa työntekijälle maksetaan työkyvyttömyyden ajalta?
Työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa, kun vuosiloma tai sen osa joudutaan siirtämään sairauden vuoksi. Työntekijän on ilmoitettava työkyvyttömyydestään viipymättä esimiehelleen tai muulle nimetylle henkilölle, jotta sairausajan palkanmaksu voi käynnistyä. Useissa työehtosopimuksissa on lisäksi mainittu, että jos työntekijä laiminlyö ilmoituksen tahallaan tai huolimattomuuttaan, sairausajan palkanmaksu alkaa vasta työkyvyttömyyden ilmoittamisajankohdasta.
Milloin ilmoitus työkyvyttömyydestä tai loman siirtoa koskeva pyyntö on tehtävä?
Työntekijän tulee tehdä ilmoitus työkyvyttömyydestä ja vuosiloman siirtoa koskeva pyyntö ilman aiheetonta viivytystä. Käytännön ohje on, että ilmoitus ja pyyntö on tehtävä heti, kun se on mahdollista. Lomansiirtopyynnön tulee olla nimenomainen pyyntö siirtää lomaa; pelkän lääkärintodistusten lähettäminen työnantajalle ei lähtökohtaisesti ole loman siirtopyyntö.
On syytä miettiä etukäteen pelisäännöt kenelle ilmoitus työkyvyttömyydestä ja pyyntö vuosiloman siirtämisestä tehdään vuosiloman aikana. Erityisesti kesälomien aikana, kun useat työntekijät lomailevat samanaikaisesti, tulisi miettiä kuka on tavoitettavissa.
Vasta loman päättymisen jälkeen tehty ilmoitus sairastumisesta ja siitä johtuva lomansiirtoilmoitus eivät koskaan oikeuta loman siirtämiseen.
Luotettava selvitys työkyvyttömyydestä
Vuosiloman aikana sairastuneen työntekijän on annettava pyynnöstä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Luotettavana selvityksenä pidetään useiden työehtosopimuksien mukaan lääkärintodistusta ja joissain tapauksissa myös työterveyshuoltajan todistusta. Lisäksi työntekijöiden tulisi yleensä käyttää myös loman aikana ensisijaisesti työnantajan nimeämää työterveyslääkäriä työkyvyttömyyden toteamiseksi. Jos nimetyn lääkärin käyttäminen ei ole mahdollista, voi työntekijä käyttää myös muuta lääkäriä. Tällaisessa tilanteessa voi joskus syntyä epäilys lääkärintodistuksen luotettavuudesta tai työkyvyttömyyden aitoudesta. Jos työnantajalle syntyy epäilys annetun selvityksen luotettavuudesta, tulisi työntekijä velvoittaa omalle nimetylle työterveyslääkärille toisen lääketieteellisen arvion selvittämiseksi.
Kotimaista tai ulkomaista lääkärintodistusta tulisi pitää yhtä luotettavana. Ulkomainen lääkärintodistus voi herättää epäilyksiä sen aitoudesta, varsinkin jos todistus on annettu vieraalla kielellä. Epäselvyyksien välttämiseksi työnantajan tulee ohjeistaa työntekijää käyttämään ulkomailla lääkäriasemaa, joka kirjoittaa lääkärintodistukset englannin kielellä. Lisäksi ohjeistuksessa muistutetaan työntekijää huolehtimaan, että diagnoosi on kirjoitettu Suomessakin tunnistettavaan muotoon. Tämä edellyttää käytännössä ICD-10 tautiluokituksen käyttöä.
Sairausajan palkka ja siirrettyjen lomapäivien pitäminen
Pääsääntö siirrettyjen vuosilomapäivien osalta on, että ne on pyrittävä pitämään lomakauden loppuun mennessä (30.9). Loman siirryttyä työntekijä on sairauslomalla ja siirrettyjen lomapäivien palkka muutetaan sairausajan palkaksi. Viime kädessä työnantaja siirretyn loman ajankohdan. Ilmoitus siirretyn loman ajankohdasta on tehtävä kahta viikkoa ennen tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.
Vuosiloma ei jatku automaattisesti sairausloman päättymisen jälkeen. Siirretty kesäloma on annettava lomakauden loppuun mennessä (30.9.) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua (2.5.). Jos loman antaminen ei tällä tavalla ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella.
Muusta kuin vuosilomaan perustuvasta loma
Vuosilomalaki ei koske työsopimukseen tai yrityksen omaan käytäntöön perustuvaa ylimääräistä vuosilomaa (lomaa kertyy yli 30 päivää lomanmääräytymisvuodessa). Eli työnantaja voi myöntää ylimääräisiä harkinnanvaraisia lomapäiviä. Näiden ylimääräisten lomapäivien kulumisesta sairausaikana tai niiden siirtymisestä voidaan sen sijaan vapaasti sopia. Yleensä, kun vuosiloman ajankohta on jo työntekijälle ilmoitettu tai siitä on yhdessä sovittu, nämä ylimääräiset lomapäivät lähtökohtaisesti kuluvat sairausaikanakin, paitsi jos niiden siirtymisestä on sovittu.
