Työsopimuslaissa, vuosilomalaissa ja työaikalaissa ovat omat erilliset vanhentumis- ja kanneaikansa. Sen lisäksi kyseisissä laeissa on erikseen määritelty työsuhteen kestäessä noudatettava vanhentumisaika ja toisaalta työsuhteen päätyttyä sovellettava kanneaika. Työntekijälle aiheutunutta henkilövahinkoa koskee poikkeussäännös, jonka mukaan sen vanhentumisaika on kymmenen vuotta.
Työsopimuslaissa olevat vanhentumisajat ovat pidempiä kuin yleiset vanhentumisajat. Pidempiä vanhentumisaikoja on perusteltu työntekijän suojaan liittyvillä seikoilla. On katsottu, että työsuhteen kestäessä työntekijä ei välttämättä halua esittää vaatimuksia työnantajalleen, koska se saattaisi vaarantaa työsuhteen jatkumisen.
Erityissääntely koskee vain vanhentumis- ja kanneaikojen pituutta. Sen sijaan muut vanhentumiseen liittyvät kysymykset ratkaistaisiin toissijaisesti sovellettavan vanhentumislain nojalla. Esimerkiksi vanhentumisen katkaisemiseen ja vanhentumisen oikeusvaikutuksiin sovelletaan yleisiä säännöksiä.
Palkkasaatavan vanhentuminen
Työntekijän palkkasaatavat samoin kuin työsopimuslakiin perustuvien muiden saatavien vanhentumisaika on viisi vuotta niiden erääntymisestä. Viiden vuoden vanhentumisaika koskee kaikkia työntekijän palkkasaatavia siitä riippumatta, perustuvatko ne työsopimukseen vai työehtosopimukseen. Merkitystä ei myöskään ole sillä, onko kysymyksessä kiinteä palkka vai erilaiset lisäkorvaukset. Palkkasaatavien vanhentumisaika alkaa kulua, kun palkka erääntyy maksettavaksi. Jollei palkan eräpäivästä ole sovittu, se on maksettava työsopimuslain mukaan yleensä palkanmaksukauden viimeisenä päivänä.
Työsuhteen kestäessä kuluva määräaika on vanhentumisaika, joka voidaan katkaista muutoinkin kuin nostamalla kanne. Myös vapaamuotoisesta todisteellisesta muistutuksesta alkaa kulua uusi samanpituinen vanhentumisaika.
Vahingonkorvauksen vanheneminen
Viiden vuoden vanhentumisaika koskee henkilövahinkoja lukuun ottamatta myös muita työsopimuslakiin perustuvia saatavia. Työsopimuslain rikkomiseen perustuvat työnantajan tai työntekijän vahingonkorvaukset vanhentuvat siten viidessä vuodessa. Koska määräajan alkamisajankohtaa ei ole säädetty, vanhentumisaika lasketaan siitä, kun korvaukseen oikeutetun katsotaan saaneen tiedon vahingosta ja siitä vastuussa olevasta.
Työstä johtuvissa henkilövahingoissa sovelletaan kymmenen vuoden vanhentumisaikaa. Vanhentumisaika lasketaan siitä, kun työntekijä on saanut tietää vahingosta ja siitä, että vahinko johtuu sellaisesta työhön liittyvästä syystä, josta työnantaja on vastuussa. Konkreettiseen tietoon rinnastetaan se, milloin työntekijän asemassa olevan henkilön voidaan katsoa pitäneen saada nämä seikat selville.
Työsuhteen päättyessä noudatettava kanneaika
Työsuhteen päätyttyä työntekijän on nostettava kanne tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä uhalla, että muutoin saatava raukeaa. Säännös kattaa niin palkkasaatavat kuin myös esimerkiksi laittomaan irtisanomiseen perustuvat korvausvaatimukset.
Vuosilomalakiin perustuvan saatavan vanhentuminen
Oikeus vuosilomalaissa tarkoitettuun saatavaan raukeaa, jos kannetta työsuhteen kestäessä ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Kahden vuoden kanneaika koskee myös työehtosopimuksen mukaisen lomarahan tai lomaltapaluurahan vanhenemista. Kanneaikaa koskeva säännöstä ei sen sijaan sovelleta sellaiseen työnantajan ja työntekijän välillä solmittuun sopimukseen, jolla on sovittu lakisääteistä lomaa pidemmästä lomasta. Tällaiseen sopimukseen perustuva saatava rinnastetaan palkkaan ja sen vaatimiseen sovelletaan työsopimuslain säännöksiä.
Työsuhteen päättyessä saatavaa koskeva kanne on raukeamisen uhalla nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Työaikalakiin perustuvan saatavan vanhentuminen
Oikeus työaikalaissa tarkoitettuihin saataviin raukeaa, jos kannetta työsuhteen kestäessä ei nosta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt. Vanheneminen koskee sekä yli-, hätä- ja sunnuntaityökorvauksen perusosaa että korotusosia palkkaustavasta riippumatta.
Työsuhteen päätyttyä myös tämän lain mukaisia saatavia koskeva kanne on pantava vireille kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
.
