Työkanava Oy:n perustamisen tarkoituksena on auttaa osatyökykyisiä työllistymään. Työkanavan kautta työllistettävien kohderyhmään kuuluvat työttömät työnhakijat, joiden mahdollisuudet sopivan työn saamiseen ovat olennaisesti vähentyneet asianmukaisesti todetun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Lisäedellytyksenä on, ettei työllistyminen ole työllisyyspalveluista huolimatta onnistunut tai on muuten ilmeistä, ettei näillä toimilla voida merkittävästi lisätä työnhakijan työllistymismahdollisuuksia ja työllistyminen muun työnantajan palvelukseen on epätodennäköistä.
HPL näkee arvokkaana sen, että kaikista heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten työmarkkina-asemaa pyritään parantamaan. HPL pitää kuitenkin tärkeänä, että sairaus, vika tai vamma pitää olla asianmukaisesti todettu. Kohderyhmä on syytä rajata laissa tarkasti, eikä TE-palveluille tule jättää tältä osin liikaa harkintavaltaa. Se, että henkilöllä ei ole osaamista, kielitaitoa tai hänellä ei ole riittävää työkokemusta tai muuten halua työllistyä, ei riitä kriteeriksi.
HPL näkee riskin, että yhtiöstä tulee markkinahäirikkö, kuten Ruotsin Samhallista on tullut. Hallituksen esityksessä on varsin puutteellisesti kuvattu niitä ongelmia, mitä Samhallin kanssa on ollut.
Lakiin on selvästi kirjattava, että palveluja saa tarjota vain sellaisilla aloilla, joilla ei ole yksityistä tai julkista tarjontaa. Lakiin on kirjattava myös, miten markkinapuutteen olemassaolo todennetaan. Suomen henkilöstövuokrausmarkkinat on varsin kilpaillut markkinat. Jos yhtiö toimii henkilöstövuokrausperiaatteella, sen on syytä pitäytyä hyvin tarkasti vain sellaisessa kohderyhmässä, jota henkilöstöpalveluyritykset eivät pysty lainkaan palvelemaan.
Työkanava Oy:hyn sovellettaisiin EU:n SGEI-sääntelyä. Valtiontuki on mahdollista vain silloin, kun markkinapuute on todettu ja kun kyse on kansalaisille tärkeän palvelun saatavuudesta. HPL pitää tarkoituksenmukaisena, että komissiolle tehdään virallinen valtiontukea koskeva ilmoitus.
HPL pitää esitystä hyvänä siltä osin, että yksi TE-toimisto koordinoisi työnhakijoiden ohjaamista yhtiöön. Näin saadaan yhtenäisempää soveltamiskäytäntöä.
Lakiesitys jättää vielä joitakin työoikeudellisia kysymyksiä auki ja niitä ei ole syytä jättää ratkaisematta. Esimerkiksi ratkaisematta on kysymykset siitä, miten Työkanavaan työsuhteessa olevan työntekijän työsuhde päätetään, kun työntekijä on valmis avoimille työmarkkinoille, kuinka kauan työsuhteet voivat kestää ja onko Työkanavalla käytettävissään muita päättämisperusteita kuin mitä työsopimuslaissa tällä hetkellä on.
Työkanava Oy:lle ei pitäisi sallia tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden perustaminen voi pahimmillaan johtaa siihen, että säädettyjä reunaehtoja kierretään. Työkanava Oy:n toimintaa on helpompi valvoa, jos sillä ei ole konsernirakennetta.