Henkilöstöalan yritykset säästävät kunnan kustannuksia, tuovat tehokkuutta ja joustoa sekä ketteryyttä henkilöstön hankintaan.
Henkilöstöalan yritykset tarjoavat useita palveluja kunnan toiminnan tueksi. Näistä yleisimmät ovat suorarekrytoinnit sekä henkilöstövuokrauspalvelut. Myös kunnille siirtyneissä työllisyydenhoitopalveluissa henkilöstöalan valmennusyritykset tarjoavat polkuja kohti työelämää sekä aitoa työelämän rajapintaa.
Säästöt syntyvät neljästä asiasta: ammattimaisuudesta, henkilöstöriskien ulkoistamisesta, kuntien sakkomaksujen vähentymisestä ja yhteistyöstä alan yritysten kanssa.
Kun rekrytoinnin tekevät sitä päätyökseen tekevät kumppanit, saadaan ammattimaista toimintaa. Näin saadaan laatua, neutraliteettia, hyvää työnantajamarkkinointia ja siten tavoitetaan ehkä useampia työnhakijoita. Ulkopuolinen toimija rekrytoinnissa takaa rekrytointiprosessin tasapuolisuuden. Tämä koskee erityisesti keskisuuria ja pieniä kuntia, joissa omaa henkilöstöosastoa ei ehkä ole kunnan sisällä tekemässä rekrytointia saati markkinointiosastoa tekemässä kampanjoita työpaikoista.
Toisena asiana säästöissä on henkilöstöriskien ulkoistaminen, koska kunnan ei tarvitse palkata omaa henkilöstöhallinnon ammattilaista ulkoistaessaan rekrytointipalvelun henkilöstöalan yritykselle. Rekrytointi vie aikaa ja jos se tehdään oman työn ohella, se voi olla kuormittavaa kunnan työntekijöille. Pienellä paikkakunnalla rekrytointi voi aiheuttaa jopa painostusta viranhaltijoiden kohtaan tai voi syntyä intressiristiriitoja. Kun rekrytointiyritys selvittää taustat ja tekee ensimmäisen kierroksen haastattelut, kunnalle jää työntekijän valinnassa kokonaisuudesta vain pieni osa tehtäväksi. Lisäksi palkanmaksukulut, työterveyskulut, vakuutuskulut ja muut työnantajakulut kuuluvat lähtökohtaisesti henkilöstöalan yritykselle, kun kyseessä on vuokratyöntekijä.
Kolmantena hyötynä ovat säästöt kuntien sakkomaksuissa. Kunnathan maksavat työmarkkinatuen kuntaosuuksia (ns. sakkomaksuja) pitkään työttöminä olleista. Kilpailuttamalla hankituilla työllisyysvalmennuksilla, joissa on mukana tulosperusteisuus, saadaan työllisyys nousemaan. Kun valmennusyrityksistä moni toimii usealla paikkakunnalla ja työllisyysalueella, on heillä usein tarjota myös muualla hyväksi havaittuja käytäntöjä ja ideoita työllisyyden edistämiseksi.
Tulevaisuuden työvoimapulan välttäminen ja työttömien palveluiden laadukas tuottaminen vaativat yhteistyötä todella laajalla rintamalla niin oppilaitosten, kuntien, kolmannen sektorin kuin henkilöstöalan yritysten kesken. Kuntien kannattaa ottaa henkilöstöalan yritykset ei pelkästään alihankkijoiksi, vaan aidoiksi kumppaneiksi, joiden avulla voidaan parantaa työntekijäpysyvyyttä, työnantajakuvaa sekä työnantajavetovoimaa. Meillä on molemmilla toisille annettavaa ja opittavaa.
Hyvä, laadukas, neutraali, huolella tehty rekrytointiprosessi ja työnhakijakokemus on myös kunnan etu.
Heidi Alariesto
Kirjoittaja on nykyinen kuntapäättäjä, joka näissä vaaleissa jättäytyy takavasemmalle ja toimii tulevaisuudessa mielellään kunnan kumppanina henkilöstöasioissa. Hän on myös Career.fi -konsernin toimitusjohtaja, joka toimii myös Henkilöstöala HELA ry:n varapuheenjohtajana – ja rakastaa yhteiskunnallista vaikuttamista.