Suomalainen koulutus on ollut alkuvuoden erityistarkastelun alla, kun opetus- ja kulttuuriministeriö oma-aloitteisesti kyseenalaisti suomalaisen koulutuspolitiikan toimet 2000-luvun ajalta. Oppimistulokset ovat laskeneet kaikilla koulutusasteilla ja kansakunnan koulutustaso on pysähtynyt. Osansa sai myös pelkän peruskoulun varassa olevien aikuisten määrä, joka ei ole toimenpiteistä huolimatta laskenut. Lisäksi ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden työllisyysaste on jäänyt 75 %:iin koko maassa siitäkin huolimatta, että pula osaajista on kova.
Tutkimustulokset osoittavat, että työllistyminen ammatillisen koulutuksen suorittamisen jälkeen on todennäköisintä silloin, kun opiskelija on tehnyt työtä ja ollut työssäoppimassa työpaikalla. Moni rekrytoituukin työnantajalle, jossa on tehnyt harjoittelunsa. Myös oppisopimus on useimmiten varma työllistymisen tae.
Työnantajat moittivat kuitenkin oppisopimusta hallinnollisesti jäykäksi rekrytoinnin kanavaksi. Tästä vanhasta mielikuvasta on vaikea päästä eroon, vaikka hallinnollista kankeutta ei enää ole tai sen voi hoitaa työnantajan puolesta oppilaitos. Henkilöstöalan yrityksillä voisikin olla merkittävä rooli oppisopimuskoulutuksen laajentamisessa Suomessa.
Oppisopimusesikuviksi sopivat henkilöstöalan yritykset, jotka voisivat tunnistaa potentiaaliset opiskelijat, mutta myös kohdeyritykset omista rekistereistään. Suomessa noin 14 % työikäisistä on peruskoulun varassa. Heistä useimmille juuri oppisopimus olisi motivoivin tapa työllistyä ja nostaa koulutus- ja osaamistasoaan.
Suuri haaste oppilaitoksille on myös vieraskielisten opiskelijoiden työssäoppimispaikan tai työpaikan löytäminen. Vaikka työvoimapula on kova, monilla työnantajilla on edelleen varaa olla palkkaamatta vieraskielisiä osaajia. Oppilaitokset ja henkilöstöalan yritykset ovat tässäkin asiassa suunnannäyttäjiä ja asenteiden muokkaajia. Sekä ammattiopistoissa että henkilöstöalan yrityksissä vieraskielisten osaajien osuus on keskimääräistä korkeampi. Yhdenkin uuden työnantajan ja vieraskielisen osaajan onnistunut kohtauttaminen on merkittävää, koska ensimmäisen jälkeen toisen ja kolmannen maahanmuuttajan rekrytointi on jo helpompaa. Mikäli kielitaito koetaan suurimmaksi esteeksi, pystymme me oppilaitoksina tuottamaan suomen kielen koulutusta työn oheen.
Ammattiopisto Keuda Keski-Uudellamaalla on Suomen viidenneksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Teemme yhteistyötä 13 eri henkilöstöalan yrityksen kanssa. Aktiivisinta yhteistyö on ollut juuri oppisopimuksien solmimisessa ja uuden henkilöstön rekrytoinneissa. Uusia yhteisiä avauksia tarvitaan ja haetaan kuitenkin jatkuvasti lisää. Yhteistyö oppilaitoksen ja henkilöstöalan yrityksen kesken on aina win-win -tilanne.
Riikka-Maria Yli-Suomu
KM, MBA on Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan johtaja. Hän on keskittynyt työurallaan erityisesti ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja työllisyyden edistämiseen muun muassa koulutuksen johtotehtävissä ja henkilöstöjohtajana. Vapaa-ajalla aika kuluu lastensuojelun tukityössä, jolloin työkiireet loppuvat aina.
