Vaihtelevaa työaikaa koskevat lakimuutokset koskevat niitä työsuhteita, joissa työsopimuksen mukaan työaika vaihtelee työnantajan aloitteesta sekä niitä, joissa työntekijä kutsutaan työhön tarvittaessa.
Vaihtelevaa työaikaa koskevat lakimuutokset astuvat voimaan 1.6.2018. Sen sijaan niin sanotut puitesopimusjärjestelyt, joissa sovitaan erikseen työvuoron mittaisista määräaikaista sopimuksista, eivät ole sääntelyn piirissä. HPL on tehnyt jo aiemmin mallisopimuksen tällaisia työsuhteita varten (sopimus lyhyissä määräaikaisissa vuokratyösuhteissa, ”keikkatyösuhteissa”, noudatettavista yleisistä ehdoista). Sopimusmallia voi tilata HPL:sta toimisto(a)hpl.fi.
Jos vaihtelevasta työajasta sovitaan työnantajan aloitteesta, työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta. Vanhojen työsuhteiden osalta työnantajan tulee täyttää velvoite kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. HPL päivittää työsopimusmallit (toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja määräaikainen työsopimus), jotta ne täyttävät jatkossa lain vaatimukset.
Lakimuutokset tuovat työsopimuslakiin säännökset sairausajan ja irtisanomisajan palkasta vaihtelevan työajan sopimuksia varten. Vaihtelevaa työaikaa noudattavalla työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos sairausaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu tai olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi ollut työssä työkykyisenä. Irtisanomisajan palkka määritetään vaihtelevan työajan sopimuksissa siten, että jos työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys. Tämä koskee sekä työntekijän että työnantajan suorittamia irtisanomisia. Sairausajan ja irtisanomisajan palkanmaksuvelvollisuuden säännökset koskettavat myös työsuhteita, joissa on sovittu vähäisestä kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on edeltävän kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti.
Työvuoroluettelon merkitystä tehostuu, sillä vaihtelevan työajan sopimuksissa työnantaja saa jatkossa teettää lisätyötä työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi vain työntekijän kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan antaman suostumuksen perusteella. Jos työnantaja haluaa merkitä vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle työvuoroja, jotka ylittävät työsopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan, työntekijälle on varattava tilaisuus ilmoittaa määräaikaan mennessä, missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa työtä vastaan. Määräaika ei saa olla aikaisemmin kuin viikkoa ennen työvuoroluettelon laatimista.
EK on tehnyt lakimuutosta koskevan soveltamisohjeiston ja HPL antaa henkilöstöpalvelualaa koskevaa lisäohjeistusta tarvittaessa.