Työnantaja – rekrytointiprosessiin kannattaa panostaa

T-Media ja Monster tutkivat suomalaisten työnhakukokemuksia. Tulosten perusteella Hyvän rekrytoinnin muistilistalle on tarvetta.

Hyvän rekrytoinnin muistilistaan on koot­tu rek­ry­toin­ti­pro­ses­sin eri osa-aluei­ta aina rek­ry­toin­ti­suun­ni­tel­man te­ke­mi­ses­tä va­lin­nan te­ke­mi­seen. Kun rek­ry­toin­ti on ajan­koh­tais­ta yri­tyk­ses­sä, muis­ti­lis­ta kan­nat­taa lu­kea läpi.

Yri­tys­ten kan­nat­taa pa­nos­taa hy­vään ha­ki­ja­ko­ke­muk­seen, sil­lä jopa 3/​4 työi­käi­sis­tä ker­too työn­ha­ku­ko­ke­muk­sis­taan eteen­päin. Puo­let kom­men­teis­ta on po­si­tii­vi­sia ja ne ker­ro­taan useim­mi­ten kas­vo­tus­ten. Joka kym­me­nes ker­toi ko­ke­muk­sis­taan so­si­aa­li­ses­sa me­dias­sa, jos­sa eni­ten ko­ke­muk­si­aan ja­koi­vat 35–39-vuo­ti­aat työn­ha­ki­jat.

”Hakemus putoaa mustaan aukkoon”

Hyvä työn­ha­ki­ja­ko­ke­mus al­kaa rek­ry­toin­ti­pro­ses­sin en­sim­mäi­sis­tä het­kis­tä ja jat­kuu aina sii­hen saak­ka, kun uusi työn­te­ki­jä aloit­taa työs­sään.

Mis­tä sit­ten hyvä työn­ha­ku­ko­ke­mus koos­tuu? Sii­tä, että työn­ha­ki­jal­le ker­ro­taan pe­rus­te­lut va­lit­se­mat­ta jää­mi­sel­le ja että hän saa tie­toa työ­ha­ku­pro­ses­sin ete­ne­mi­ses­tä. Puo­let työi­käi­sis­tä suo­ma­lai­sis­ta ha­lu­aa kuul­la pe­rus­te­lut, mik­si ei tul­lut va­li­tuk­si ha­ke­maan­sa työ­paik­kaan. Jos työ­nan­ta­ja pe­rus­te­li­si va­lin­tan­sa, työn­te­ki­jä sai­si tie­tää, mis­sä oli vika: oli­ko ha­ke­mus tai CV huo­no, eikö kou­lu­tus riit­tä­nyt? Näin työn­ha­ki­jan työn­ha­ku­val­miu­det pa­ra­ni­si­vat ja seu­raa­va työn­ha­ku voi­si jo päät­tyä on­nel­li­ses­ti.

”Oli tärkeää, että minulle kerrottiin, miksi minua ei valittu vaan valittiin toinen. Jäi hyvä fiilis esimiehestä ja yrityksestä”

Jos työn­ha­ki­ja sai­si tie­tää oi­kean syyn, mik­si hän ei saa­nut työ­paik­kaa, myös vir­heel­li­set tul­kin­nat vä­he­ni­si­vät. Usein syyt jää­vät ar­vai­lu­jen va­raan, eikä työn­ha­ki­ja voi mil­lään tie­tää, mik­si hän­tä ei va­lit­tu teh­tä­vään. Ja kun hän ei tie­dä, hän kek­sii syi­tä, jot­ka voi­vat olla vää­riä: ikä, työ­ko­ke­muk­sen tai osaa­mi­sen puu­te. Ovat­ko nämä syyt oi­kei­ta vai vää­riä? Emme saa kos­kaan tie­tää.

”Ei kuulu mitään ja puhelimessa asiaan vastataan töykeästi.”

Hy­vän rek­ry­toin­nin muis­ti­lis­tan koh­dan 9 ot­sik­ko muis­tut­taa: ”Älä unoh­da rek­ry­toin­ti­vies­tin­tää.” Muis­tu­tus on pai­kal­laan, sil­lä liki joka toi­nen työi­käi­sis­tä ha­lu­aa, että heil­le il­moi­te­taan, mi­ten työn­ha­ku­pro­ses­si ete­nee. Toi­veet ja käy­tän­tö ei­vät kui­ten­kaan koh­taa, sil­lä vain noin joka kym­me­nes työn­ha­ki­jois­ta saa vä­liai­ka­tie­toa haun ete­ne­mi­ses­tä.

Hy­vin hoi­det­tu rek­ry­toin­ti­pro­ses­si vai­kut­taa po­si­tii­vi­ses­ti työ­nan­ta­ja­mie­li­ku­vaan. Sik­si sii­hen kan­nat­taa pa­nos­taa.

Tämä artikkeli on tehty yhteistyössä Monsterin kanssa. Artikkelin lähteinä on käytetty T-Median rekrytointitutkimusta, Monsterin tutkimusta ja Hyvän rekrytoinnin muistilistaa.