Työnantajan on järjestettävä terveydentilan säännöllinen seuranta, mikäli työntekijä työskentelee työssä, jossa hänen on mahdollista altistua erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavalle tekijälle.
Alkutarkastus on tehtävä ennen työn alkamista tai viimeistään kuukausi työn aloittamisesta. Työn jatkuessa määräaikaistarkastus on toistettava 1–3 vuoden välein. Työhöntulotarkastuksessa selvitetään, onko työntekijällä sellaista vikaa, vammaa, sairautta tai erityistä herkkyyttä, mikä saattaisi pahentua työssä tai minkä vuoksi työntekijä ei voi aloittaa työtehtävässä. Terveystarkastuksilla kartoitetaan työntekijän altistumista terveysvaaralle ja tuetaan työntekijän työkykyä.
Tyypillisiä sairastumisen vaaraa aiheuttavia tekijöitä ovat esim. melu, jauhopöly, yötyö ja liuottimet. Työntekijä ei saa kieltäytyä ilman perusteltua syytä osallistumasta edellä mainituilla perusteilla järjestettyyn terveystarkastukseen.
Esimerkkejä riskitekijöistä >>
Työpaikkaselvitysten merkitys
Henkilöstöpalveluyrityksen on selvitettävä asiakkaalta työpaikan työskentelyolosuhteet ja mahdolliset työssä esiintyvät altisteet. Käyttäjäyrityksen tulee kertoa olosuhteista ja mahdollisista altisteista työpaikkaselvityksessä. Asiakas sitoutuu HPL YSE 2014 -ehdot allekirjoitettuaan toimittamaan kopion selvityksestä pyydettäessä. Jos selvitystä ei ole laadittu tai sitä ei olisi saatavilla, henkilöstöpalveluyrityksen tulee selvittää vastaavat tiedot käyttämällä Työkyvyn tuki vuokratyössä -oppaasta löytyvää lomaketta.
Henkilöstöpalveluyrityksen ja asiakasyrityksen yhteyshenkilöt täyttävät lomakkeen yhdessä. Mikäli kartoituksessa ilmenee, että työ vaatii terveystarkastusta, tarkastus on hoidettava henkilöstöpalveluyrityksen työterveyshuollossa.
Kustannusten korvaaminen
Työnantajalla on oikeus saada Kelalta 50 % suuruinen korvaus edellä mainituista toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista. Tarkemmat tiedot työterveyshuollon korvausten hakemisesta löytyvät Kelan nettisivuilta.
Vastuut ja rangaistukset lain rikkomisesta
Työturvallisuuslaki ja työterveyshuollon järjestämistä koskeva lainsäädäntö on pakottavaa, eivätkä osapuolet voi sopia asiasta toisin. Työnantaja vastaa lain noudattamisesta ja voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi tilanteessa, jossa työntekijälle on aiheutunut haittaa laiminlyönneistä. Lisäksi työnantajan edustaja voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen työturvallisuuslain perusteella.
Lisätietoja
HPL:n johtava asiantuntija
Maritta Antola