Halpa työvoima ulkomailta vie suomalaisen työt – vai viekö? Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela pitää ajatusta täysin vieraana, sillä jos tarjolla on Suomessa jo oleva tekijä, hänen palkkaamisensa on nopeampaa ja edullisempaa kuin työntekijöiden etsiminen ja tuominen Suomeen ulkomailta.
Suomalaiset yritykset rekrytoivat ulkomailta vain silloin, kun Suomesta ei löydy työlle tekijää. Kansainväliseen työvoimaan turvautuvat nimenomaan kasvavat yritykset, joissa lisätyövoiman tarve on suuri.
Naapurin Maalaiskana on vuodesta 2013 toiminut elintarvikealan yritys, jossa tehdään kanatuotteita. Yrityksen työvoima on alusta asti ollut sekä kotimaista että kansainvälistä. Työvoimaa tarvitaan sekä vakituisesti että helmikuusta syyskuun loppuun kestävän sesongin aikana, jolloin grillattavien tuotteiden menekki kasvaa ja vakituisilla työntekijöillä on lomia. Tällä hetkellä tuotannossa työskentelee noin 240 henkilöä, joista ulkomaalaistaustaisia on 80 prosenttia. Osa heistä on ollut Suomessa jo valmiiksi, osa on tullut Suomeen nimenomaan työskentelemään lietolaisessa Naapurin Maalaiskanassa, kertoo HR Manager Tuija Kantoluoto.
Kotimaiselle työvoimalle raskas, neljän plusasteen lämpötilassa tehtävä tuotantotyö ei ole houkuttelevaa. Ilman ulkomaista työvoimaa tuotantoa ei saisi pyörimään.
– Työvoimaa kyllä etsitään myös kotimaasta niin omien kanavien kuin henkilöstöalan yritystenkin kautta, Kantoluoto sanoo.
Harva yritys lähtee etsimään työntekijöitä ulkomailta itse.
– Olisi täysipäivätyö hoitaa maahantuloon liittyviä lupa-asioita, Naapurin Maalaiskanan Kantoluoto huomauttaa.
Henkilöstöalalla on useita yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet kansainväliseen rekrytointiin.
– Baronalla on räätälöity palvelupaketti, missä yrityksen ei tarvitse muuta kuin kertoa työvoimatarpeistaan ja vaadittavasta osaamisesta. Toki henkilövalintoihin saa halutessaan osallistua, mutta Barona hoitaa kaiken, mitä tarvitaan ennen ja jälkeen Suomeen saapumisen, jotta työntekijä pääsee aloittamaan työnteon ja muun elämän uudessa maassa, Baronan Koskela kertoo.
Valmiudet kansainvälisen työvoiman vastaanottoon kasvaneet
Elina Koskela pitää Suomen vetovoimaa kohtuullisen hyvänä. Toki tarvitaan tietoa, mistä päin maailmaa mitäkin osaamista kannattaa etsiä ja mistä päin Suomeen on halukkuutta tulla.
Suomalaisten yritysten kyky vastaanottaa kansainvälistä työvoimaa on Koskelan mukaan muuttunut parempaan suuntaan, vaikka edelleen kehittymisen varaa on. Aiemmin työvoimapulan kanssa kamppailevat yritykset eivät pitäneet ulkomailta rekrytointia vaihtoehtona, mutta nyt sille ollaan valmiita antamaan mahdollisuus. Suurimpana esteenä pidetään kielitaidon puutetta.
Kantoluoto toteaa, että kansainvälisen työvoiman käyttäminen vaatii, että yrityksessä on kielitaitoa ja erityisen suurta panostusta perehdyttämiseen. Kun työvoiman tarve on suurta, yrityksen pitää myös joustaa kielitaitovaatimuksista ja esimerkiksi käyttää perehdytyksessä enemmän kuvia ja videoita sekä näyttää vierestä, miten työ tehdään.
– Elintarvikkeita tuottavassa tuotantolaitoksessa hygieniasta täytyy pitää huolta. Vaadittu hygieniataso saattaa tulla yllätyksenä eri taustoista tuleville. Opastuksessa käytetään kuvia, videoita ja tarkastetaan joka vaiheessa muutenkin kuin kysymällä, että asia on varmasti opittu.
Kehitettävää, ei kiristettävää
Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää lainsäädäntöä ei ole syytä kiristää millään tavoin, näkee Koskela. Lainsäädäntöä on juuri muutettu helpottamaan erityisasiantuntijoiden maahantuloa. Myös työlupaprosessit toimivat tällä hetkellä kohtuullisesti. Kehitettävää on vielä paljon, myös sellaista, joka ei vaadi muutoksia lainsäädäntöön. Erityisasiantuntijat haluavat englanninkielisiä palveluita, kuten kouluja. Suorittavan työn tekijöillä perheenyhdistämisen tulorajat vaikeuttavat perheen Suomeen saamista. On huolehdittava myös puolisoiden työnsaantimahdollisuuksista. Kotoutumiskoulutuksen pitäisi huomioida paremmin työssäkäyvät, sillä suomen ja ruotsin taito mahdollistaa lopullisen kotoutumisen ja integraation.
Jos työperäistä maahanmuuttoa vaikeutetaan, pahimmillaan työ siirtyy pois Suomesta. Sen seurauksena yritysten toimintaedellytykset heikkenevät, verotulot vähenevät ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rapautuvat.
– Työn perässä Suomeen muuttavat tulevat tekemään töitä, jotta he saavat itselleen ja läheisilleen parempaa toimeentuloa. He eivät halua tulla juuri Suomeen vaan haluavat tehdä töitä. Se on Suomelle hyödyksi, ei haitaksi, Elina Koskela korostaa.
Teksti: Leena Vänni Kuva: Mostphotos
