Kasvupalveluiden kenguruloikka

Australiassa työvoimapalvelut on ulkoistettu yksityisille palveluntuottajille jo viime vuosituhannella.

De­le­gaa­tio, jo­hon kuu­lui TE-hal­lin­non edus­ta­jia ja pal­ve­lun­tuot­ta­jia kävi ha­ke­mas­sa op­pe­ja Austra­lias­ta maa­kun­ta­uu­dis­tuk­sen yh­tey­des­sä teh­tä­vään kas­vu­pal­ve­lu-uu­dis­tuk­seen.

”Austra­lian toi­min­taym­pä­ris­tö on hy­vin eri­lai­nen ver­rat­tu­na Suo­meen, sil­lä Austra­lia on sii­tä har­vi­nai­nen län­si­maa, että siel­lä ta­lous­kas­vu on jat­ku­nut jo 26 vuot­ta”, ker­too Staff­Point-kon­ser­nin va­ra­toi­mi­tus­joh­ta­ja Anu Ahokas, joka oli mu­ka­na de­le­gaa­tios­sa.

Yli 90 % austra­lia­lai­sis­ta asuu kau­pun­geis­sa ja he ovat val­mii­ta muut­ta­maan työn pe­räs­sä toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le. Kai­ken li­säk­si Austra­lian työt­tö­myy­sas­te on vain rei­lu 5 %.

Työllisyyspalvelut tuotetaan yksityisten yritysten voimin

Austra­lias­sa jul­ki­set työ­voi­ma­pal­ve­lut on suu­rim­mak­si osak­si ul­kois­tet­tu jo vuon­na 1998. Ke­hi­tys­kaa­ri nou­dat­taa Suo­men lin­jaa eli alun pe­rin pal­ve­lut tuo­tet­tiin täy­sin jul­ki­sin va­roin, mut­ta kah­den­kym­me­nen vuo­den ai­ka­na ti­lan­ne on muut­tu­nut, ja ny­ky­ään jul­ki­nen toi­mi­ja hoi­taa ai­noas­taan etui­suuk­sien mak­sa­tuk­set sekä pal­ve­lu­noh­jauk­sen ja -tar­peen mää­rit­te­lyn.

Austra­lias­sa pal­ve­lun­tuot­ta­jat pal­ki­taan sekä pal­ve­lun­tuot­ta­mi­ses­ta että työl­lis­ty­mis­tu­lok­sis­ta. Palk­kios­ta 50–70 % tu­lee tu­lok­sis­ta. Tu­los­pe­rus­tei­set palk­kiot on pai­no­tet­tu asiak­kai­den haas­ta­vuu­den mu­kaan. Myös Suo­mes­sa mal­lia ha­lu­taan ke­hit­tää koh­ti tu­los­pe­rus­teis­ta mak­sa­mis­ta.

”Austra­lias­sa ny­ky­ti­lan­tee­seen on pääs­ty kah­des­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa, joi­den ai­ka­na mark­ki­nat ovat ke­hit­ty­neet ja pal­ve­lun­tuot­ta­jat al­ka­neet kye­tä kan­ta­maan ris­kiä”, Aho­kas se­lit­tää.

Hal­li­tus­neu­vos Tiina Korhonen TEM:stä ker­too, että Austra­lias­sa on käy­tös­sä niin kut­sut­tu black box -mal­li, jos­sa pal­ve­lun­tuot­ta­jil­le on an­net­ta­va riit­tä­väs­ti liik­ku­ma­va­raa pal­ve­lui­den to­teut­ta­mi­sen osal­ta. Tämä on myös edel­ly­tys uusien in­no­vaa­tioi­den ja toi­min­ta­ta­po­jen syn­ty­mi­sel­le.

”Austra­lias­sa sään­te­ly on la­ki­ta­sol­la väl­jem­pää kuin Suo­mes­sa, mut­ta so­pi­museh­dot ja -oh­jeis­tuk­set ra­jaa­vat pal­ve­lun­tuot­ta­jien va­paut­ta sekä li­sää­vät sa­mal­la hal­lin­nol­lis­ta työ­tä. Mei­dän kan­nat­taa Suo­mes­sa kiin­nit­tää huo­mio­ta sään­te­lyn mää­rään ja ta­soon. On tär­keä var­mis­taa riit­tä­vä yh­den­mu­kai­suus pal­ve­luis­sa ja asiak­kai­den oi­keus­tur­va. Sa­mal­la on kui­ten­kin huo­leh­dit­ta­va, et­tei jär­jes­tel­mäs­tä tule lii­an by­ro­kraat­ti­nen”, hän pai­not­taa.

Australia on tietoliikenneyhteyksien takapajula

Austra­lias­sa asiak­kaal­la on teo­reet­ti­ses­ti va­lin­nan­va­paus, mut­ta käy­tän­nös­sä va­lin­ta ta­pah­tuu työ­voi­ma­vi­ran­omais­ten suo­si­tuk­sen poh­jal­ta. Asia­kas­pol­ku­ja on kol­me ja asia­kas­oh­jaus po­luil­le ta­pah­tuu pro­fi­loin­ti­työ­vä­li­neel­lä.

”Pro­fi­loin­ti­vä­li­nee­nä toi­mii ky­se­ly­lo­ma­ke, joka teh­dään asiak­kaal­le pu­he­li­mit­se, sil­lä Austra­lias­sa vain har­val­la on mah­dol­li­suus käyt­tää in­ter­ne­tiä ja sen käyt­tö on kal­lis­ta. Austra­lia­lai­set oli­vat­kin erit­täin kiin­nos­tu­nei­ta kuu­le­maan esi­mer­kik­si Työ­mark­ki­na­to­ris­ta ja yli­pään­sä, mi­ten Suo­mes­sa te­ko­ä­lyä käy­te­tään apu­na rek­ry­toin­nis­sa”, Aho­kas ker­too.

Kor­ho­sen mu­kaan pro­fi­loin­nis­sa oli myös pääl­lek­käi­syyk­siä riip­puen sii­tä, mil­le asia­kas­po­lul­le asia­kas oh­ja­taan. Par­haim­mas­sa ta­pauk­ses­sa pro­fi­loin­ti teh­dään jopa kol­me ker­taa sa­mal­le asiak­kaal­le.

”Suo­mes­sa kan­nat­taa hyö­dyn­tää pro­fi­loin­nis­sa di­gi­taa­lis­ta pal­ve­lun­tar­jon­taa. Li­säk­si mei­dän on mie­tit­tä­vä, mi­ten asia­kas­oh­jauk­sen to­teu­tus hoi­de­taan il­man pääl­lek­käi­syyk­siä niin, että asiak­kaat pää­ty­vät oi­ke­aan pal­ve­luun”, hän poh­dis­ke­lee.

Austra­lias­sa Suo­men TEM:ä vas­taa­va mi­nis­te­riö hoi­taa kil­pai­lu­tuk­set kes­ki­te­tys­ti, kun Suo­men mal­lis­sa kaik­ki kah­dek­san­tois­ta maa­kun­taa kil­pai­lut­ta­vat pal­ve­lut it­se­näi­ses­ti.

”Han­kin­nan kes­kit­tä­mi­sel­lä on saa­tu ai­kaan te­hok­kuut­ta sekä tas­a­puo­li­sia pal­ve­lui­ta kan­sa­lai­sil­le. Suo­men maa­kun­ta­mal­li kuu­los­taa Austra­li­aan ver­rat­tu­na frag­men­toi­tu­neel­ta, mikä haas­taa maa­kun­nat te­ke­mään yh­teis­työ­tä han­kin­nois­sa, jot­ta työ­voi­ma saa­daan liik­ku­maan ja työ­nan­ta­jien osaa­mis­haas­tei­siin kye­tään vas­taa­maan te­hok­kaas­ti”, Aho­kas pai­not­taa.

Vuoden 2020 alussa nykyiset TE-toimistot lakkautetaan ja suurin osa palveluista ostetaan markkinoilta eli yksityisiltä palveluntuottajilta. Kasvupalvelut sisältävät työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palveluita, joiden avulla luodaan työpaikkoja, kasvua ja uutta yritystoimintaa Suomeen. 

Kuva: Mikko Wennberg