Henkilöstöalalla on merkittävä rooli työperäisessä maahanmuutossa. Henkilöstöala HELAssa toimii oma työryhmä kansainvälisen rekrytoinnin parissa toimiville.
Työryhmä perustettiin viime vuoden lopulla ja mukana on jo yli kuusikymmentä jäsentä. Ryhmä mahdollistaa sen, että tavoitamme suoraan aiheen parissa työskentelevät ja näin ollen pystymme saamaan nopeita vastauksia niin ad hoc -pyyntöihin esimerkiksi pilottikokeiluihin kuin edunvalvonnan kysymyksiinkin liittyen. Tapaamisessa 6.9. oli paikalla parisen kymmentä jäsenyritysten edustajaa.
Talent Boost saa jatkoa
Työ- ja elinkeinoministeriön työperäisen maahanmuuton kokonaisuutta vetävä Katri Niskanen kertoi aluksi ministeriön ajankohtaisista maahanmuuttoon liittyvistä asioista.
Työ- ja koulutusperustaisen maahanmuuton Talent Boost -ohjelma vuosille 2023–2027 hyväksytään syksyn aikana: se jatkaa pitkälti viime hallituskauden teemoja, mutta noudattaa uuden hallitusohjelman painotuksia.
– Tehtävään kansainvälisen rekrytoinnin edistämistyöhön liittyy se, miten Suomi näyttäytyy kansainvälisille osaajille, mutta myös sen selvittäminen, mitä rekrytointitarpeita Suomeen on. Jotta toimemme ovat tiedolla johdettuja ja oikein suunnattuja, pitää pystyä tarkasti määrittelemään, ketä Suomeen tarvitaan, mille aloille ja mille alueille. Toinen puoli on sitten tarjonta – mistä maista on osaajia Suomeen parhaiten saatavilla, Katri Niskanen kertoi.
Maahanmuuttoviraston sujuvat ja hallitut oleskelulupaprosessit ovat tärkeässä roolissa. Valtakunnalliset kansainvälisen rekrytoinnin tukipalvelut on puolestaan koottu Work In Finlandin alle. Sivustolla on oma osionsa työnantajalle ja työnhakijalle.
Kumppanuuksia kohdemaiden kanssa jatketaan
Niskanen kertoi myös keskeisimmistä kansainvälisen rekrytoinnin kohdemaista, joita esiteltiin aiemmin HELAn ja Business Finlandin järjestämässä tilaisuudessa keväällä. Nyt maat on linjattu hallitusohjelmassa, ja keväällä esitellyistä maista mukana ovat edelleen Brasilia, Intia ja Vietnam. Uutena mukana on Filippiinit.
– Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että näiden maiden ulkopuolelta ei saisi rekrytoida, vaan että näihin maihin kohdistetaan esimerkiksi Suomen maakuvan edistämisen ja työmahdollisuuksien markkinoinnin erityisiä toimia. Monia sujuvoittamisen toimia tehdään kuitenkin globaalisti, Niskanen muistutti.
Tärkeää on välittää viesti, että onnistunut kansainvälinen rekrytointi on edelleen Suomen tarvitsema ja toivoma asia. Uutena asiana hallitusohjelmassa määriteltiin painopistealoja. Tällaisia hallituksen Suomeen toivomia ryhmiä ovat korkeakoulutetut alasta riippumatta, soteala ja vientiteollisuus sekä kausityö.
– Lopulta kaikki lähtee kuitenkin työnantajien rekrytointivalmiuksista ja -tarpeista.
Hallitusohjelmassa mainitaan myös EU ja ETA-alueen sisäisen maahanmuuton hyödyntäminen. Niskasen mukaan oletus on, että alueen osaajatarjonta ei yksinään riitä Suomen tarpeisiin, mutta osana kohdemaamallia tullaan myös pohtimaan EU ja ETA-alueen sisäisiä ratkaisuja. Yksi teema on myös suomalaisten ulkomaille muuttaneiden paluumuutto Suomeen.
Toimivaa yhteistyötä julkisen ja yksityisen välillä
Hallitusohjelmaan on kirjattu työperusteisten oleskelulupien käsittelyn tavoitteeksi kuukauden enimmäisaika. Yli 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien erityisasiantuntijoiden kohdalla tavoitellaan viikon enimmäiskäsittelyaikaa.
– Hallitusohjelmassa on korostettu sujuvuuden lisäksi väärinkäytösten torjuntaa ja jälkivalvontaa. Tähän liittyy myös kolmen kuukauden työttömyyden jälkeinen oleskeluluvan peruuttaminen. Yksityiskohdat ratkaistaan säädösvalmistelussa ja se työ on juuri käynnistymässä, Niskanen kertoi.
Työntekijän oleskeluluvan tuloraja nostetaan siten, että se on alakohtainen työehtosopimuksen minimi, kuitenkin vähintään 1 600 euroa kuukaudessa.
– Tuloraja on tällä hetkellä sidottu työttömyysturvalakiin, jatkossa rajat annetaan asetuksella. Tämän lainsäädäntömuutoksen valmistelu on jo käynnissä ja hallituksen esitys tulee keväällä eduskuntaan, Niskanen totesi.
Alamme kannalta tärkeää on, että TEMissä halutaan tehdä toimivaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.
– Kansainvälisen rekrytoinnin osalta keskitytään siihen, mitä valtion kannattaa tehdä ja muu taas jätetään yksityisille yrityksille ja muille Talent Boost -verkoston toimijoille.
Kaiken kaikkiaan Niskanen näkee, että uusikin hallitusohjelma jatkaa monelta osin edellisen hallituksen työtä työperäisen maahanmuuton edistämisessä, joskin määrällisten tavoitteiden sijaan fokus on rekrytointien eettisyydessä, jälkivalvonnan tehostamisessa sekä työnantajalähtöisessä kysynnässä.
Paikallisten toimijoiden kanssa sopimukset eivät aina pidä
Niskasen jälkeen kuultiin kaksi käytännön esimerkkiä. Baronan Elina Koskela kertoi, miten mediaankin päätynyt väärinkäytös thaimaalaisen rekrytointiyrityksen Suomeen tulleiden ravintola-alan työntekijöiltä perimistä maksuista oli edennyt ja miten tapausta hoidetaan tällä hetkellä. Vaikka Barona osaltaan oli jo ennakkoon kaikin tavoin pyrkinyt estämään tällaista tapahtuvaksi, maksujen periminen selvisi vasta Baronan toteuttamassa auditoinnissa Suomessa.
Barona korvaa työntekijöille heidän suorittamansa maksut täysimääräisesti.
– Olemme tehneet kansainvälistä rekrytointia viisitoista vuotta ja työskennelleet paljon sen eteen, että tällaista ei tapahdu. Toiminta on ollut rikollista myös Thaimaan lainsäädännön mukaan, joten rikosta tutkitaan nyt lähtömaassa, Koskela totesi.
Kovin ruusuista kuvaa ei ulkomaisten yhteistyökumppanien luotettavuudesta antanut myöskään Kaiku HR:n Teemu Vihervä. Kaiku tekee rekrytointeja Intiasta.
– Intiassa mikään ei ole ilmaista, eikä maksun periminen ole myöskään laitonta. Siellä on todella vaikea toimia Suomen lakien mukaisesti – paikalliset toimijat yrittävät ottaa maksuja niin asiakkaalta kuin työntekijältäkin. Kun maksuja työnhakijoilta kielletään perimästä, ne saatetaan naamioida vaikka matka- majoitus- tai koulutuskouluiksi, Vihervä kuvaili.
Kaiku HR päätyi perustamaan Intiaan oman tytäryhtiön.
– Tällä tavoin koko rekrytointiprosessi on alusta loppuun omissa käsissämme ja pystymme varmistamaan, että prosessi toteutetaan eettisesti Suomen lakia noudattaen eikä ehdokkailta peritä minkäänlaisia rekrytointiin liittyviä maksuja, Vihervä kertoi.
Lisäksi tilaisuudessa keskusteltiin, mitä maksuja saa periä – onko matkakulujen eli käytännössä lentolippujen periminen työntekijöiltä sallittua? Tästä alalla on vaihtelevaa näkemystä, sillä osittain asiaan liittyy eri maiden lainsäädäntöä ja osittain kyse on myös työntekijöiden tasavertaisuudesta. Avoin keskustelu on alalle tärkeää, sillä virheet tulevat kalliiksi niin rahallisesti kuin alan maineelle.
Tavoitteita pohdittiin osittain uusiksi
Uudessa hallitusohjelmassa on paljon HELAn tavoitteiden mukaisia kirjauksia. Kävimme tapaamisessa läpi HELAn nykyiset tavoitteet ja kokosimme niihin muutosehdotuksia. Näin tavoitteemme pysyvät linjassa käytännön kokemuksen tuomien tarpeiden ja jo tehtyjen muutosten kanssa.
Kansainvälisen rekrytoinnin työryhmään voivat liittyä kaikki HELAn jäsenyrityksissä kansainvälistä rekrytointia tekevät. Ilmoittautuminen sähköpostitse merru.tuliara@henkilostoala.fi
