HPL:n seminaarissa kuultiin innovoivia puheenvuoroja digitalisaatiosta ja työstä. Kuuntelijoina oli satakunta henkilöstöpalveluyritysten edustajaa.
Digitaalisuus ja työn tulevaisuus
– Työ ja digitalisaatio ja henkilöstöpalvelut ovat lempiaiheeni, sanoi Digitalist Networkin perustaja Ville Tolvanen. Hän moderoi HPL:n seminaarin.
Digitaalisuus tulee pyytämättä, eikä yksikään ala ole vielä pystynyt vastaamaan siihen.
– Miksei muut ole siirtäneet yritystoimintaan pilveen kuten minä, koska se toimii niin hyvin? Tolvanen ihmetteli.
Vanhan päälle ei voi rakentaa, vaan kaikki pitää uudistaa.
– Prosessit, työ, infrastruktuuri, kumppanuudet ja vanha liiketoiminta, kaikki pitää muuttaa.
Digitalisaation tehtävä on säästää aikaa sillä, että asioita automatisoidaan.
Koska muutos tulee pyytämättä, siitä pitää keskustella ja edistää sitä. Mutta HPL:n seminaariyleisössäkin aika harva oli siitä keskustellut. Harva yrityksissä oli myöskään miettinyt, millainen yrityksen asiakaspalvelukokemus on kolmen vuoden kuluttua.
Suomessa yrityksissä ei vielä hyödynnetä lainkaan niin paljon digitalisaatiota kuin pitäisi.
– Kuka mullistaa henkilöstöpalvelut? Onko se joku teistä? kysyi Tolvanen.
Digitalisaatio ympäröi meidät ja lopulta myös yritykset. Siihen pitää vastata.
Hyvä työ digiajassa
– Tärkeä kysymys digitaalisaatiossa on, mikä on työn merkitys ja sisältö sekä miten muutosta viedään eteenpäin yhteiskunnassa, sanoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Suorittavan työn tekijöiden työn sisällössä ei digitalisaatio näy yhtä paljon kuin asiantuntijoiden, ei ainakaan vielä.
– Digitalisaatio lisää työn pirstaleisuutta. Työ polarisoituu entistä enemmän mukaviin ja ei-niin mukaviin töihin. Tätä kehitystä SAK haluaa vääntää toiseen suuntaan.
SAK ei näe, että perustulosta olisi olemassa tällä hetkellä toimivaa mallia.
– Palkkatyö samassa paikassa ja ammatissa sekä työntekijän sitoutuminen on häviämässä. Kuten myös ennustettava urakehitys ja ennakoitavissa olevat tulot, ennusti Eloranta.
Nousevia trendejä on taas mm. oma räätälöity työ ja työn periodimaisuus.
Digitaalisten työmarkkinoiden ekosysteemi
– Entinen mol.fi ja nykyinen te-palvelut.fi on Suomen suosituin nettipalvelu: 160 miljoonaa sivun avausta, yli 40 miljoonaa kävijää viime vuonna, sanoi ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHAn kehittämispäällikkö Mikko Rantahalme.
Suomen työmarkkinoiden toimivuutta kehitetään digitalisaation keinoin Suomen hallituksen kärkihankkeessa.
– Julkiset palvelut tulee tuottaa ensisijaisesti digitaalisesti sekä yksityisen työnvälityksen roolia lisätään merkittävästi.
Lähtökohtana palvelujen kehittämisessä on asiakas: miten asiakas työllistyy parhaalla mahdollisimmalla tavalla. Tavoitteena on kustannusvaikuttavuus ja tehokkuus.
– Luovumme poliisin roolista. Tilalle tulee coachaus.
Lopputuloksena syntyy digitaalinen työnhakukanava eli työmarkkinatori työnantajille ja työnhakijoille.
Alustavälitteisen työn ja työntekijyyden skenaariot
Alustataloudessa työ ja työn tekijä kohtaavat digitaalisella alustalla.
– Alustalta hankittu joukkoistettu työ on yleisempää muissa maissa kuin Suomessa, sanoi Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mervi Hasu.
Esimerkiksi Ruotsissa joukkoistettu työ on yleisesti toimistotyötyyppistä lyhyt-tehtävää, mutta myös luova työ ja IT-työ ovat yleistymässä.
– Alustalta hankittu työ ei enää marginaalinen ilmiö, vaan nousussa myös Suomessa.
Hasu on tutkinut, miten työntekijät osallistuvat alustavälitteiseen työhön ja muovaavat alustavälitteistä työtä. Hän on luonut kolme skenaariota.
Ensimmäinen skenaario on valitettava tilanne, jossa työntekijät muovaavat omaa työttömyysuraansa. Työntekijät ovat Hasun sanoin kuhnailijoita. Toisessa skenaariossa työntekijät muokkaavat yksilöllistä brändiarvoansa, eivätkä he ole enää kiinnostuneita perinteisestä palkkatyöstä tai vakityöstä. Työntekijät ovat kuluttajina työmarkkinoilla. Kolmannessa skenaariossa mennään kaikkein pisimmälle siinä, että työntekijä olisi kumouksellinen työmarkkinoilla.
Digitaalinen strategia henkilöstöpalveluyrityksissä
– Teknologia pakottaa hajauttamiseen: töitä jaetaan tehtävien tasolla, ei uran tai roolin kautta, sanoi Cornellin yliopiston professori Aija Leiponen.
Myös toimialojen sisällä organisoidutaan uudelleen.
– Päätöksenteko perustuu enemmän dataan.
Suurempi osa päätöksistä, myös rekrytoinnissa voidaan tehokkaasti perustaa dataan ennemmin kuin arviointikykyyn.
– Digitalisaatio on hirmuisen iso innovaatiomahdollisuus henkilöstöpalvelualalle.
Tämä tarkoittaa uusia ajatuksia, tuotteita ja palveluja.
– Miten liiketoimintamallia digitalisoidaan? Mitkä ovat yrityksen kanavat, toiminnot ja resurssit ja mitkä niistä helpommin digitalisoituvat?
HPL-seminaari jatkuu paneelikeskustelulla ”Odotettu, väistämätön, pelättykin digitalisaatio – pysymmekö mukana kehityksessä?” Puhujina Treamer Oy:n toimitusjohtaja Matias Mäkitalo, Barona Henkilöstöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Mikkonen ja Cornellin yliopiston professori Aija Leiponen.
HPL-seminaaria voi seurata Twitterissä #hplseminaari.