Kasvupalvelujen eli työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuun antaminen sekä maakunnille että isoille kaupungeille lisää palveluiden tehottomuutta ja kustannuksia, eikä edistä työllisyyttä.
”Vastustamme jyrkästi sekamallia, jossa maakuntien lisäksi osa kaupungeista saa työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuuta. Suomen väkiluku vastaa yhden isomman eurooppalaisen kaupungin väkilukua. Kahdeksantoista erillistä maakuntaa on jo sinällään riski markkinoiden pirstaloitumiseksi aivan liian pieniksi”, kritisoi yksityistä työnvälitystä edustava HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara.
Kasvupalvelu-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli siirtää työvoimapalvelut maakuntien järjestämisvastuulle ja avata markkinoita yksityisille palveluntuottajille. Lukuisat kansainväliset esimerkit sekä hallituskaudella toteutetut yksityisen työnvälityksen pilotit ovat osoittaneet, että tulosperusteinen ostopalveluiden hankinta yksityisiltä palveluntuottajilta on tuloksiltaan ja kustannuksiltaan tehokasta.
Viime päivinä on vaadittu kasvupalveluja eli työllisyys- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuuta isoille kaupungeille. Pääkaupunkiseudulle on jo tulossa oma Uudenmaan erillisratkaisu, jota nyt myös muut kaupungit vaativat.
Sekamallissa julkinen sektori kasvaisi entisestään, jolloin säästöjä ei synny. Lisäksi liian pieniksi pilkotut tarjouskilpailut ja kilpailuttajien suuri määrä lisäävät byrokratiaa ja kustannuksia.
”Kasvupalvelujen tavoitteena on ollut tuottaa asiakkaille nykyistä yksilöidympiä palveluja, mutta ne edellyttävät myös riittävää volyymia palveluiden tuottamiseksi nykyistä kustannustehokkaammin”, Tuliara sanoo.
Kaupungit ajattelevat vain omia kuntalaisiaan
Jaetussa järjestämisvastuussa työvoiman liikkuvuus kärsii, mikä vahvistaa jo nyt käsillä olevaa kohtaanto-ongelmaa, jossa samaan aikaan on sekä paljon avoimia työpaikkoja että työttömiä työnhakijoita.
”On olemassa esimerkkejä siitä, että kaupungit ja kunnat ajattelevat ainoastaan omia kuntalaisiaan, eikä koko Suomen etua. Kaupungeilta puuttuvat kannustimet ajatella koko Suomen ja maakunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä, siksi järjestämisvastuu tulisi olla laajemmalla alueella eli maakunnalla”, Tuliara selittää.
Yksittäisten kaupunkien järjestämisvastuu voi olla ongelmallinen kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta ja luo haasteita pienten kuntien elinvoimaisuudelle. Markkinoiden volyymi ei myöskään ole riittävän suuri, jotta yksittäisen kaupungin tasolla syntyisi uusia palveluinnovaatioita ja saataisiin kustannustehokkaita skaalaetuja. Valtion työttömyysmenot alenisivat 23 miljoonaa euroa vuodessa, jos työttömyysjaksot lyhenisivät keskimäärin yhden päivän.
Kaupungin sijaan palvelut koko maakunnalle
”Toki ymmärrämme, että kaupungit ja kunnat käyttävät vuosittain satoja miljoonia euroja työllisyyden hoitoon. Kaupungeilla on siten tärkeä rooli maakunnan elinvoiman kasvattamisessa ja työpaikkojen luomisessa. Maakuntien ja kaupunkien välistä yhteistyötä tarvitaan”, Tuliara painottaa.
Kuitenkin Tuliaran mukaan ensisijaisena mallina tulisi olla se, että kasvupalvelut järjestetään maakuntatasolla, jotta markkinat eivät pirstoudu ja vältytään turhalta byrokratialta ja sekavuudelta.
”Jos isommille kaupungeille annetaan järjestämisvastuu, kaupungin on ainakin vastattava kasvupalveluista kaikkien maakunnan kuntien osalta, jolloin maakunnalla ei ole samanaikaisesti järjestämisvastuuta”, hän sanoo.
Lisätietoja
Toimitusjohtaja
Merru Tuliara
p. 040 562 6466
merru.tuliara@hpl.fi