EK:n johtaja Jussi Mustonen aloitti katsauksensa HPL:n seminaarissa 5.11. siitä, missä maailmantalous menee tällä hetkellä.
– Aasiassa on ollut niin voimakas kasvu aiemmin, että se on vetänyt muut mukaansa. Nyt kasvuveturina on Yhdysvallat ,sanoi Mustonen.
Maailmantaloudessa on myös riskejä, kuten Kiinan kasvun heikkeneminen, finanssimarkkinoiden häiriöt, dollarin nousun vaikutus kehittyville markkinoille, poliittinen epävarmuus.
– Eurooppa on meille tärkeä viiteryhmä ja siellä on kasvua.
Venäjä on Mustosen mukaan ihan oma lukunsa. Venäjä on Suomelle tärkeämpi kuin muulle Euroopalle.
Maailmantalouden kasvu syntyy nyt Kiinassa, Intiassa, Yhdysvalloissa ja Indonesiassa, ja vasta niiden jälkeen tulee Eurooppa.
– Keskikasvu on kolmen prosentin kieppeillä.
Suomessa vienti on edelleen mennyt alaspäin.
– Se mikä on ollut hyvää Suomessa, on että kotimainen kysyntä pelaa.
Kotimaisen kysynnän voisi laskea vain työttömyyden kasvu.
– Ostovoima ei ole romahtanut työttömyyden tai maltillisten palkankorotusten takia, koska inflaatio on mennyt pakkasen puolelle. Kotimaista ostovoimaa on siis riittänyt kotimaisille markkinoille.
Suomen talous on Mustosen sanoin sivuliusussa.
– On haettava nopeita keinoja, jotta saadaan uusi käänne päälle.
Kasvun esteenä ja pullonkaulana Suomessa on muun muassa riittämätön kysyntä. Mustonen ei usko, että ensi vuonnakaan Suomen talous lähtisi kasvuun.
Kilpailukyky ja ”yhteiskuntasopimus”
Suomen kyvyttömyys vientimarkkinoilla verrattuna muihin maihin kertoo, että Suomi on menettänyt markkinoita erityisesti finanssikriisin jälkeen.
– Yksikkötyökustannukset Suomessa ovat korkeita verrattuna Suomen kilpailijamaihin.
Suomen hallitus puhuu kilpailukykyhypystä, joka tarkoittaa korjausta mm. yksikkötyökustannuksiin. Tämä tapahtuu joko lakimuutoksilla tai työmarkkinaosapuolten neuvotteluilla yhdistettynä palkkamalttiin.
Seuraa HPL:n seminaaria Twitterissä tunnisteella #HPLseminaari
