Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu käynnistyi yhdeksällä eri alueella 1.8.2017. Kokeiluista kolme on maakunnallisia ja kuusi kuntapohjaisia.
Maakunnallisissa järjestäjä-tuottajamallin kokeiluissa keskeiset maakunnalliset toimijat ovat mukana luomassa työllisyyttä, yrittäjyyttä sekä yritystoiminnan kehittämistä lisääviä toimintamalleja. Pienemmillä alueilla kokeillaan työvoima- ja yrityspalvelujen asiakaslähtöisen tuottamismallin kehittämistä.
Kuntapohjaisissa kokeiluissa keskiössä kustannustehokkaat palvelut
Kuntakohtaisissa työllisyyspalveluissa on eri alueilla erilaiset asiakaskohderyhmät, mutta pääpaino useimmissa kokeiluissa on vaikeimmin työllistyvien palvelut. Muutoksen tavoitteena on lisätä kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen tarjoamiseen niille työttömille, joiden työttömyyden aikaisesta työmarkkinatuesta kunnat maksavat osan. Työllisyyskokeilun tavoitteena on saada julkiselle taloudelle kymmenen prosentin kustannussäästöt.
Pirkanmaalla sekä TE-toimisto että kokeilualueen kunnat tekevät yhteistyötä henkilöstöpalvelualan yritysten kanssa. Molemmissa luodaan uusia palvelukokeiluja. Yrityksiltä on ostettu esimerkiksi työnhaun ohjaajia.
”Keskitymme nimenomaan asiakkaiden henkilökohtaiseen palveluun ja palvelutarpeiden selvittämiseen sekä erilaisiin palvelutuotannon kokeiluihin, joissa myös yksityisillä palveluntuottajilla on vahva rooli”, kertoo ohjelmajohtaja Regina Saari, joka työskentelee Pirkanmaan työllisyyskokeilun vetäjänä.
Parhaillaan Pirkanmaalla suunnitellaan ensi vuoden palveluja, jotka avataan kilpailutukseen lähiaikoina.
Myös henkilöstöpalvelualan yritykset ovat mukana kokeilussa
Maakuntakokeilussa tehdään toisen tyyppistä palvelukokeilua kuntalähtöisiin verrattuna. Maakuntien kokeiluissa tavoitteena on mallintaa maakunnissa tuotettavien palveluiden järjestäminen.
”Isossa osassa kokeilua on se, miten maakunnan yritys- ja työllisyyspalvelut järjestetään tulevaisuudessa. Yhteistyötä tässä tehdään ihan kaikkien kanssa, niin kunnan, oppilaitosten, yritysten, Kelan kuin sosiaalipuolenkin kanssa”, kertoo Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yksikön päällikkö Reijo Vesakoivu.
Yhteistyötä mallinnetaan pienimuotoisten kokeilujen avulla. Tavoitteena on tehostaa prosesseja, jotta asiakkaiden siirtyminen palvelusta toiseen sujuu ongelmitta. Myös henkilöstöpalvelualan yritykset ovat mukana kokeilussa.
”Tulemme hankkimaan erilaisia koepalveluita kokeilun aikana, sillä myös hankintatyyli tulee jatkossa muuttumaan suoritteista tulospohjaiseksi”, Vesakoivu toteaa.
Keski-Pohjanmaalla maakuntatasolla tehdään pieniä täsmäkokeiluja yhteistyössä mm. koulutusorganisaatioiden kanssa.
”Yksi isoimmista kohderyhmistä on nuoret, joihin kohdistamme tehopalvelua yhteistyössä TE-toimiston kanssa”, kertoo kehittämissuunnittelija Teija Tuunila Keski-Pohjanmaan liitosta.
Kokeilu tuottaa arvokasta tietoa maakuntien jatkokehitykseen
Säästöjen lisäksi kokeilun tavoitteena on sujuvoittaa palveluprosesseja sekä kehittää työllistymispalveluja ja niiden tuottamistapoja nykyistä vaikuttavammaksi. Kokeilun tuloksena syntyy runsaasti tietoa palvelujen ja palvelukokonaisuuksien suunnittelua ja kilpailuttamista varten, mitä hyödynnetään maakuntauudistuksen jatkokehittämisessä.
Kokeilua valmisteltaessa ajatuksena oli, että toiminta siirtyisi pilotoinnista suoraan uusiin maakuntiin vuoden 2019 alussa. Maakuntauudistusta päätettiin kuitenkin siirtää vuodella, joten yleisesti toiveena on, että myös kokeilu kestää vuoden 2019 loppuun saakka, minkä jälkeen palvelut siirtyisivät maakuntien alle.
Maakunnalliset alueet ovat
- Pohjois-Karjala,
- Keski-Suomi ja
- Keski-Pohjanmaa.
Maakuntaa pienemmät alueet ovat
- Satakunnassa Pori,
- Pohjois-Savossa Kuopio, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi,
- Pohjois-Pohjanmaalla Oulun kaupunkiseutu,
- Lapissa Kemi, Tornio, Rovaniemi, Sodankylä, Kemijärvi,
- Pirkanmaalla Tampereen kaupunkiseutu sekä Sastamala ja Punkalaidun sekä
- Varsinais-Suomessa Naantali, Paimio, Raisio ja Turku.