Suurin osa Henkilöstöpalveluyritysten liiton (HPL) tekemän kyselyn vastaajista pitää työttömien työnhakijoiden aktivoimista työnhakuun positiivisena asiana, vaikka aktiivimallin seurauksena ei tullutkaan alan yrityksiin hakijaryntäystä. Aktiivimalli ei kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan työllistymiseen liittyviä haasteita.
Henkilöstöpalvelualan yritykset pitävät aktiivimallia hyvänä avauksena, mutta toteavat, että myös muunlaisille toimille on tarvetta, kuten esimerkiksi kannustinloukkujen purkamiselle. Moni toivoi vastauksissaan keppilinjan lisäksi myös porkkanaa, sillä osalla aloista työntekijäpula on kova.
Osa kyselyyn vastaajista koki, että on vielä liian aikaista vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, miten aktiivimalli olisi vaikuttanut hakijoiden määrään.
”Tässä kohtaa on vielä vaikeaa arvioida kovin täsmällisesti, mikä osuus hakijamäärän noususta liittyy suoranaisesti aktiivimalliin ja mikä ylipäänsä positiiviseen taloussuhdanteeseen, mutta sen voi todeta, ettei aktiivimalli aiheuttanut mitään hakijaryntäystä”, HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara arvioi.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes puolet arvioi, että alkuvuoden aikana työnhakijoiden määrä on kasvanut ja lähes puolet ilmoitti, että määrä on pysynyt ennallaan. Ne yritykset, joiden hakijamäärä oli noussut, arvioivat kuitenkin aktiivimallilla olleen aika vähäinen merkitys hakijamäärien kasvuun. Kun yrityksiä pyydettiin arvioimaan sitä, mikä osuus kasvusta johtui aktiivimallista, 60 % yrityksistä vastasi sen merkityksen olleen korkeintaan 5 %.
Aktiivimalli tarvitsee tuekseen työllisyyspalveluita
Hyvänä asiana vastaajat toivat esille sen, että monilla aloilla ns. alan ulkopuolisten työnhakijoiden määrä on hieman lisääntynyt. Tämä nähtiin positiivisena, koska monilla aloilla on myös sellaista työtä, johon ei vaadita aikaisempaa alan työkokemusta.
Lisäksi muutama vastaaja toi esille sen, että ne hakijat, jotka eivät ole suoraan työmarkkinoiden käytettävissä tai ovat jo hakuvaiheessa kertoneet hakevansa työpaikkaa koska on pakko, ovat määrällisesti lisääntyneet.
”Työnhakijat, jotka eivät ole suoraan työmarkkinoiden käytettävissä tarvitsevat työllistyäkseen enemmän henkilökohtaista tukea. Tuki voi olla joko koulutusta tai valmennusta tai jopa sote-palveluita”, Tuliara toteaa.
Hallituksen kehysriihessä onkin nyt tilaisuus täydentää aktiivimallia työllisyyspalveluihin suunnatuilla lisävaroilla. Tämä tulee toteuttaa siten, että tarvittavat työllisyyspalvelut ostetaan palveluntuottajilta ja siten valmistaudutaan jo tulevaan maakuntauudistukseen, jossa työllisyys- ja yrityspalvelut tuotetaan markkinaehtoisesti.
Kysely lähetettiin kaikille HPL:n jäsenyrityksille sähköpostilla maaliskuun lopussa, vastauksia saatiin 39.
Lisätietoja
Merru Tuliara
Toimitusjohtaja, HPL
p. 040 562 6466