Työlainsäädännössä on useita säädöksiä työstä poissaolosta perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamisen vuoksi. Tärkeimmät on koottu tähän.
Työsopimuslain mukaan työntekijälle on pyrittävä järjestämään vapaata TSL 4:7 a §:n mukaiseen poissaoloon perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Lisäksi työntekijällä on oikeus 7 b §:n mukaiseen omaishoitovapaaseen. Kumpikin poissaoloista on työsopimuslain mukaan palkatonta.
Yleistä tietoa työsopimuslain mukaisista poissaoloista perheenjäsenten hoitamiseksi
Työehtosopimuksissa on yleensä palkanmaksuvelvollisuutta koskeva kirjaus, joka koskee niitä tilanteita, joissa työntekijä jää hoitamaan lyhyeksi aikaa äkillisesti sairastunutta alle 10-vuotiasta perheenjäsentä (TSL 4:6 § tilapäinen hoitovapaa). Eräissä teollisuuden toimihenkilösopimuksissa palkanmaksuvelvollisuus on laajennettu koskemaan myös äkillisesti sairastunutta yli 10-vuotista perheenjäsentä.
Poissaoloa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi sekä omaishoitovapaata ei voida rinnastaa työehtosopimuksissa mainittuihin palkallisiin poissaoloihin ja näin ollen kyseiset vapaat eivät ole työehtosopimusten mukaan palkallisia.
Edellä mainittujen poissaolon perusteet tulee työnantajan vaatimuksesta aina todentaa.
Alla on selvitetty tarkemmin työsopimuslain luvussa neljä lueteltuja eri vapaita ja niiden eroja.
Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi
Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Aloite poissaoloon tulee työntekijältä. Työntekijän esitys työstä poissaolosta perheenjäsenen hoitamiseksi luo työnantajalle velvollisuuden selvittää, minkälaisin järjestelyin työntekijän vapaa on mahdollista toteuttaa. Säännöksen mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt työpaikalla siten, että työntekijällä olisi mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä hoitamaan erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevaa perheenjäsentään.
Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. On syytä pyrkiä sopimaan poissaolon pituudesta jo silloin, kun poissaolosta muutenkin sovitaan. Jos näin ei olisi tehty tai jos työntekijä haluaisi palata töihin sovittua aikaisemmin, on työhön paluusta sovittava osapuolten kesken. Jos paluun ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Perusteltuna syynä voidaan pitää ainakin hoidettavan menehtymistä.
Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys sekä poissaolon että sen keskeyttämisen perusteesta. Poissaolo on palkaton, eikä sen ajalta kerry vuosilomaa.
Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle, jos omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Työntekijällä on oikeus kalenterivuoden aikana enintään viiden työpäivän pituiseen vapaaseen. Työntekijällä on oikeus vastaavaan vapaaseen myös edellä tarkoitetun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa.
Omaishoitovapaa
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.
Omaishoitovapaan ajalta ei makseta palkkaa, mutta vuosilomalain mukaan se on työssäolon veroista aikaa.
Tilapäinen hoitovapaa
Työntekijällä on oikeus saada enintään neljä päivää tilapäistä hoitovapaata ollakseen poissa työstä ja hoitaakseen alle 10-vuotiasta äkillisesti sairastunutta lasta. Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu lapsen sairaudesta aiheutuvan poikkeuksellisen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Jos toinen lapsen vanhemmista tai huoltajista on lapsen sairastuessa kotona, työssä käyvällä vanhemmalla ei ole oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen paitsi, jos kotona oleva vanhempi ei oman sairautensa tai työhön sidonnaisuutensa vuoksi voi hoitaa lasta.
Tilapäistä hoitovapaata voi käyttää oman lapsen tai samassa taloudessa vakituisesti asuvan muun lapsen, kuten perheeseen sijoitetun lapsen sairastuessa äkillisesti. Lisäksi vapaata voi käyttää lapsen kanssa eri taloudessa asuva vanhempi riippumatta siitä, kumman vanhemman luona lapsi sairastuessaan on.
Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen on kerrallaan yhdellä vapaaseen oikeutetulla. Pykälän mukaan lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti. Tilapäinen hoitovapaa voidaan jakaa siten, että saman päivän aikana lasta voi hoitaa esimerkiksi aamupäivän äiti ja iltapäivän isä, jos se on vanhempien töiden järjestelyn kannalta tarkoituksenmukaista. Yhtäaikaisesti tilapäisellä hoitovapaalla voi siten olla vain toinen vanhemmista tai huoltajista.
Lain mukaan tilapäinen hoitovapaa on palkaton, mutta työehtosopimuksissa on usein sovittu palkanmaksuvelvollisuudesta. Palkallisen jakson pituus ja muut ehdot tulee varmistaa kustakin työehtosopimuksesta.
Vuosilomalain mukaan tilapäinen hoitovapaa kerryttää vuosilomaa.
Poissaolo pakottavista perhesyistä
Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
Säännös ei edellytä, että poissaoloon oikeuttava pakottava syy johtuu työntekijän perheenjäsenen sairaudesta tai tätä kohdanneesta onnettomuudesta, vaan muunkin henkilön sairaus tai tätä kohdannut onnettomuus voi oikeuttaa poissaoloon. Esimerkiksi jos työntekijän lapsia hoitaa kotona perheen ulkopuolinen hoitaja, voi hoitajan sairastuminen oikeuttaa tilapäiseen poissaoloon työstä, kunnes työntekijä kykenee järjestämään lastensa hoidon muulla tavalla. Samoin esimerkiksi työntekijän asuintalossa tapahtunut onnettomuus tai onnettomuuden uhka, kuten esimerkiksi vesivahinko tai tulipalo, voi oikeuttaa työntekijän olemaan poissa työstä.
Poissaolon kestolle ei ole säädetty aikarajaa, mutta asian luonteesta johtuu, että poissaolon tulee olla tilapäistä. Poissaolo-oikeus edellyttää, että työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijän on hänen perheen jäsentään kohdanneen onnettomuuden vuoksi mentävä onnettomuuspaikalle tai sairaalaan.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä on työntekijän esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.
Poissaolo on palkaton, mutta vuosilomalain mukaan se kerryttää vuosilomaa.
