Työmarkkinatori korvasi toukokuusta alkaen valtakunnallisen te-palvelut.fi -sivuston, Kansainvälisille osaajille käytössä on edelleen myös rinnakkainen julkinen palvelu Jobs in Finland.
Suomeen pitää saada lisää kansainvälistä työvoimaa ja tässä myös julkisen työnvälityksen Työmarkkinatori-palvelulla tulee olemaan oma roolinsa.
Kansainvälisen rekrytoinnin huomioivia toimintoja kehitetään läheisessä yhteistyössä Business Finlandin kanssa osana Talent Boost -ohjelmaa. Työmarkkinatorin rinnalla käytetään vielä Business Finlandin ylläpitämää englanninkielistä työpaikkaportaalia Jobs in Finland.
– Jobs in Finland on käytössä rinnalla niin kauan, kunnes Työmarkkinatorin ominaisuudet saadaan täydellä teholla palvelemaan myös kansainvälistä rekrytointia, Work in Finland -yksikön johtaja Laura Lindeman kertoo.
Työmarkkinatoria kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti vastaamaan kansainvälisten osaajien tarpeisiin. Kansainväliseen rekrytointiin ja osaajien houkutteluun liittyvien toiminnallisuuksien kehittämiseen toivotaan myös yksityisen työnvälityksen näkemyksiä, muistuttaa KEHA-keskuksen hankepäällikkö Lasse Jekunen.
Työkielien lisääminen auttaa vieraskielisiä
Työmarkkinatorin avoimeen työpaikkailmoitukseen pystyy tällä hetkellä lisäämään työkielet. Tulevaisuudessa ilmoituksia pystyy suodattamaan ilmoituksessa käytetyn kielen lisäksi näiden työkielten perusteella.
Työmarkkinatorin kehittäjät muistuttavat, että työpaikan ilmoittajan kannattaa miettiä huolella, voisiko työtehtävässä pärjätä muillakin kuin kotimaisilla kielillä ja lisätä nämä kielet työkieliksi. Jos työkielen kanssa on joustoa, osaajia saa huomattavasti helpommin. Kehitysvaiheessa on myös tekstintunnistusominaisuus, joka poimii vapaassa tekstikentässä annettua tietoa luokiteltavaksi. Tämän ominaisuuden myötä vapaaseen tekstikenttään kannattaakin jatkossa kuvailla selkeästi, millaista kielitaitoa tehtävään vaaditaan.
Kansainvälistä työvoimaa tavoiteltaessa myös palkan ilmoittaminen selkeästi auttaa saamaan hakijoita. Tämä korostuu varsinkin suorittavien työtehtävien kohdalla.
Tunnistautumisen laajempi muutos odottaa lakimuutosta
Työnhakijan näkökulmasta kehitystä Työmarkkinatorin käytettävyyden suhteen on tapahtunut siinä, että vahvan tunnistautumisen pystyy nyt tekemään myös eurooppalaisella eIDA S-tunnistautumisella, joka on Työmarkkinatorilla käytössä kahdessatoista Euroopan maassa. Tämän lainsäädäntö mahdollisti jo valmiiksi. Muut tunnistautumistavat eivät vielä ole lain puitteissa mahdollisia, mutta ensi keväänä on odotettavissa uutta lainsäädäntöä, joka mahdollistaa kirjautumisen myös kolmansista maista.
Työnhakuprofiileihin aiotaan lisätä vapaaehtoisesti täytettävinä tietoina kansalaisuus ja asuinmaa. Tämän myötä olisi mahdollisuus seurata, miten esimerkiksi tiettyyn maahan kohdistettu rekrytointikampanja näkyy hakijaprofiileissa tai mistä maista ylipäätään on kiinnostusta työskentelyyn Suomessa.
Tällä hetkellä ei ole saatavissa lukuja siitä, kuinka paljon Työmarkkinatorin työnhakijaprofiileita on tehty englanninkielisten sivujen kautta. Työmarkkinatorin sivuilla käydään Suomen jälkeen eniten Saksasta ja Isosta-Britanniasta.
Yksityisten palveluiden tuleva näkyvyys edelleen epäselvä
Työmarkkinatori oli alkuperäisen suunnitelman mukaan avoin myös yksityisten palveluntuottajien tarjonnan esittelylle. Tätä käyttötarkoitusta ei ole voitu vielä edistää, sillä työelämän osaamiseen liittyviä palvelualustoja on jo olemassa. Koska julkinen palvelu ei saa vääristää kilpailua, piti aiheesta laatia markkinakartoitus sekä arvioida kilpailuvaikutuksia. Tämä arviointi valmistui kesäkuun lopussa, mutta asiassa ei vielä ole konkreettisesti edetty.
– Tarvetta tiivistää julkisten ja yksityisten palvelujen yhteispeliä ei ole missään nimessä unohdettu, neuvotteleva virkamies Mikko Kuoppala työ- ja elinkeinoministeriöstä korostaa.
Työmarkkinatori on osa TE-palvelujen uudistusta, jonka tavoitteena on tarjota työnhakijoille ja työnantajille nykyistä paremmat digitaaliset palvelut. Juttuun on haastateltu KEHA-keskuksen hankepäällikköä Lasse Jekusta, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen kehitysjohtaja Jaakko Westerlundia, TEMin neuvottelevaa virkamiestä Mikko Kuoppalaa sekä Work in Finland -yksikön johtajaa Laura Lindemania.
