HPL perustettiin vuonna 1989 Työvoiman vuokrausalan Työnantajayhdistys nimellä silloisen Liiketyönantajien Erityisalojen Työnantajaliiton alayhdistykseksi.
Liiton perustamisen aikoihin ei vielä puhuttu henkilöstöpalvelualasta, vaan työvoiman vuokrausalasta.
”HPL:n edeltäjäyhdistyksen perustivat työvoiman vuokrausta harjoittaneet yritykset sekä ohjelmatoimistot, jotka vuokrasivat ravintoloille ja laivoille ravintolamuusikoita ja tiskijukkia. Sekin oli silloin työvoiman vuokrausta”, kertoo yhdistyksen historiaan perehtynyt HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara HPL:n 30-vuotisjuhlaseminaarissa.
Yhdistyksen alkuaikoina siihen kuului 60 yritystä, jotka työllistivät yhteensä 8000 työntekijää.
”Keskeinen hahmo liiton perustamisessa oli legendaarinen Ilkka Pohjanoksa, liiton ensimmäinen toimitusjohtaja, jotka vanhemmat henkilöt hyvin varmasti muistavat. Pohjanoksa jäi eläkkeelle vuoden 2004 lopussa”, Tuliara muistelee.
Vuonna 1993 yhdistyksen sääntöjä muutettiin siten, että jäseninä voivat olla myös yksityiset työnvälitys- ja headhunting-yritykset
”Alan yritysten tarjoamat palvelut laajentuivat pikkuhiljaa kattamaan muutakin kuin pelkkää työvoiman vuokrausta, ja jo vuonna 1994 yhdistys muutti nimensä Työvoimanvuokrausalan työnantajayhdistyksestä Työvoimapalvelualan työnantajayhdistykseksi”, Tuliara kertoo.
Vuonna 2001 päätettiin sääntömuutoksesta, jossa yhdistys muutettiin liitoksi ja liitto erkani Erityisalojen Työnantajaliitosta omaksi liitokseen. Tuolloin liiton tehtäviin lisättiin myös elinkeinopoliittiset asiat. Myös liiton nimi vaihtui 2002 luvun alusta Henkilöstöpalveluyritysten Liitoksi.
”Liitto ei suinkaan ollut ainoa, jossa tapahtui muutoksia. Liiketyönantajien keskusliitto muutti nimensä vuonna 1995 Palvelutyönantajiksi ja vuonna 2005 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ja Palvelutyönantajat yhdistyivät muodostaen nykyisen Elinkeinoelämän keskusliiton, jonka jäseneksi myös HPL liittyi”, Tuliara jatkaa.
HPL sai oman edustajansa EK:n hallitukseen vuonna 2017.
Liitto kansainvälistyy
HPL:n ensimmäiset askeleet kohti kansainvälistymistä tapahtui ennen vuosisadan vaihdetta, jolloin isot kansainväliset henkilöstöpalveluyritykset, Manpower ja Adecco, tulivat Suomeen ja liittyivät liiton jäseniksi.
”Alan kansainväliseen kattojärjestöön Ciett:iin eli nykyiseen WEC:iin liitto liittyi vuonna 2000. Vuonna 2009 aloitettiin yhteistyö pohjoismaiden sisarjärjestöjen kanssa ja tätä yhteistyötä jatketaan edelleen”, Tuliara muistelee.
Ravintolamuusikoiden ja tiskijukkien työehtosopimukset
Liiton ensimmäisinä vuosina neuvoteltiin mm. ravintolamuusikoita ja tiskijukkia koskevasta työehtosopimuksesta, jota neuvoteltiin aina vuoteen 2014 saakka, jolloin todettiin, ettei sopimusta enää uusita.
”HPL, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ja Muusikkojen Liitto katsoivat, että työehtosopimuksen piirissä ei ole enää kovin montaa muusikkoa. Lisäksi työnantajia edustavat osapuolet katsoivat, ettei heillä enää ole tarvittavaa edustusta tehdä ko. työehtosopimusta”, Tuliara kertoo.
ERTOn kanssa neuvoteltiin ensimmäistä kertaa alan työehtosopimuksesta vuonna 2000.
”Sopimus kattoi sekä oman toimiston toimihenkilöt, että vuokratut toimihenkilöt konttori-, taloushallinto- ja ATK-alalla. Erton kanssa neuvotellaan edelleen Henkilöstöpalvelualan työehtosopimus”, Tuliara summaa.
Alkuaikoina kerättiin myös tilastotietoja ja edelleenkin tilastotietojen kerääminen on liiton agendalla. Tänä päivänä ehkä tunnetuin on HPL:n TOP 20 tilasto, joka ilmestyy kuukausittain.
HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara kertoi liiton historista esityksessään Keltaisilta sivuilta vaikuttajaksi HPL:n 30-vuotisjuhlaseminaarissa 3.10. Musiikkitalossa Helsingissä.
