Arkipyhät aiheuttavat tulkintaongelmia palkanmaksussa, sillä työehtosopimuksissa on kirjava joukko erilaisia määräyksiä palkanmaksusta. Arkipyhien palkanmaksuun vaikuttaa myös muun muassa työsuhteen muoto ja kesto.
Kokosimme tähän artikkeliin eri työsuhdetyyppien arkipyhien palkanmaksuun liittyviä keskeisiä ohjeita.
Miten palkka yleensä maksetaan?
Työsopimuslain pääsääntönä on, että työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus vain tehdystä työstä ja työajasta sekä ajasta, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.
Itsenäisyyspäivän viettämisestä annetun lain ja työehtosopimusten määräykset arkipyhien korvaamisesta poikkeavat tästä yleisperiaatteesta. Arkipyhien korvaamisen periaatteet tulee aina varmistaa sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Miten arkipyhät vaikuttavat kuukausipalkkaan?
Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä arkipyhät ovat työehtosopimusten mukaan yleensä vapaapäiviä silloin, kun arkipyhät sijoittuvat maanantain ja perjantain väliselle ajalle. Arkipyhäviikolla heillä on vain neljä työpäivää. Arkipyhät eivät vähennä kuukausipalkkaa.
Joissakin työehtosopimuksissa on määräyksiä, kuinka kauan työsuhteen on pitänyt kestää ennen arkipyhää. Esimerkiksi Henkilöstöalan työehtosopimuksen mukaan työntekijä on oikeutettu arkipyhän mukaiseen palkalliseen työajan lyhennykseen, jos hänen työsuhteensa on kestänyt vähintään kaksi kuukautta. Jos vaadittu aika ei täyty, on työnantajalla oikeus vähentää kuukausipalkasta arkipyhän palkkaa vastaava summa. Sen sijaan esimerkiksi teknologiateollisuuden tai ICT-alan toimihenkilöitä koskevissa työehtosopimuksessa ei ole vastaavaa rajausta.
Miten arkipyhät vaikuttavat tuntityöntekijöiden palkkaan?
Tuntipalkkaiset työntekijät saavat työehtosopimusten mukaan yleensä arkipyhäkorvauksen, sillä muuten työntekijältä jäisi ansaitsematta tuntipalkka lyhyemmän työviikon vuoksi.
Säännöksen tarkoituksena on tuottaa tuntipalkkaisille vastaava etu, kuin mikä kuukausipalkkaisilla työntekijöillä on arkipyhäviikoilla.
Käytännössä työntekijän työaika lyhenee arkipyhäviikoilla ilman, että sillä on vaikutusta työntekijän palkkaan. Esimerkiksi normaalisti 37,5-tuntinen työviikko on arkipyhäviikolla 30-tuntinen, ja työntekijä on oikeutettu saamaan 37,5 tunnin palkan jo 30 tunnin perusteella.
Teollisuuden työehtosopimukset ovat pääsääntöisesti tuntipalkkasopimuksia, joten niissä on paljon yksityiskohtaisia, muun muassa arkipyhää koskevia määräyksiä. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti kuukauden ennen arkipyhää. Lisäksi korvauksen maksaminen edellyttää, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sitä lähinnä seuraavana työpäivänä.
Miten arkipyhä korvataan osa-aikaisille työntekijöille?
Myös osa-aikaisilla työntekijöillä on oikeus arkipyhäkorvaukseen oman työaikansa suhteessa. Työnantaja voi maksaa korvauksen heille palkallisena vapaana tai ylimääräisenä rahakorvauksena. Korvauksen maksutapa ja -peruste tulee varmistaa sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Rahakorvauksen suuruus ja työajan lyhennys lasketaan usein niin, että työsopimuksessa sovittu – tai käytännössä vakiintunut – viikkotyöaika jaetaan viidellä. Tämä soveltuu erityisesti niihin työntekijöihin, joilla työpäivät vaihtelevat.
Mitä tarkoittaa vuosivapaajärjestelmä ja millä aloilla sitä sovelletaan?
Muun muassa kaupan alalla sekä majoitus- ja ravintola-aloilla on käytössä ns. vuosivapaajärjestelmä arkipyhäpäivien tilalla. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tekemiensä työtuntien perusteella.
Arkipyhäviikoilla työnantaja sijoittaa kertyneitä arkipyhäpäiviä kyseiselle viikolle. Näin työntekijän työtunnit/ maksettu palkka pysyvät arkipyhästä huolimatta työsopimuksessa sovitun tuntimäärän suuruisina.
Jos työntekijälle ei ole kertynyt vuosivapaapäiviä tai työnantaja ei pysty teettämään työsopimuksessa sovittua tuntimäärää arkipyhäviikolla tai sovitulla tasoittumisjaksolla, työnantajan tulee varautua maksamaan kyseisen viikon työtuntien mukainen palkka työntekijälle.
Keitä työntekijöitä työajan lyhennys ei koske?
Työajan lyhennykset eivät yleensä koske tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä, elleivät toisiaan seuraavat määräaikaiset työsopimukset toistu niin usein, että ns. yhdenjaksoisuusperiaate täyttyy.
HELAn vastuullisuusperiaatteissa viitataan alan yhdenjaksoisuusperiaatteisiin, joilla yhdenjaksoisuuden täyttymistä arvioidaan henkilöstöalalla. Lue lisää yhdenjakoisuusperiaatteesta >>
https://henkilostoala.fi/wp-content/uploads/2023/05/Yhdenjaksoisuusperiaate.pdf
Miten itsenäisyyspäivän palkanmaksu poikkeaa työsopimuslain yleisperiaatteesta?
Itsenäisyyspäivän palkanmaksusta säädetään erillisellä lailla. Sen mukaan työn keskeytymisestä huolimatta työntekijälle maksetaan itsenäisyyspäivältä täyttä työpäivää vastaava palkka, jos se muuten olisi ollut työpäivä.
Jos työntekijä tekee työtä päivä-, tunti- tai urakkapalkalla, palkan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työsuhteessa yhtäjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää lähinnä ennen itsenäisyyspäivää.
Laissa ei säädetä muiden arkipyhien – esimerkiksi joulun pyhät, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pääsiäinen ja vappu – osalta palkanmaksusta, mutta siitä määrätään alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, muilta arkipyhiltä kuin itsenäisyyspäivältä ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.
Arkipyhän hyvittäminen on toteutettu eri tavalla riippuen toimialasta sekä palkanmaksutavasta. Olethan yhteydessä jäsenneuvontaamme, jos sinulla on kysyttävää arkipyhien palkanmaksusta.
