Kotoutumiskoulutusta ollaan uudistamassa. Uudistus tähtää selkeämpiin ja vaikuttavampiin palveluihin, jotka tukevat maahanmuuttajien nopeaa siirtymistä työelämään.
Tavoitteena on selkeyttää kotoutumiskoulutuksen järjestämisvastuita ja rahoitusta antaa kunnille enemmän joustoa järjestää kotoutumispalvelut, siten että ne vastaavat paremmin kotoutujien erilaisiin tarpeisiin.
Uudistuksen tavoite on tukea nopeaa siirtymää työelämään
Suomeen kotoudutaan työn kautta ja siksi koulutusten ja palvelujen tulee tukea nopeaa siirtymistä työmarkkinoille. Kotoutumisen edistämistä koskevaa lakia ollaan muuttamassa niin, että kotoutumis- ja työvoimapalvelut toimivat nykyistä paremmin yhdessä ja kunnat saavat enemmän joustoa järjestää palvelut paikallisten tarpeiden mukaan. Tavoitteena on selkeämpi järjestelmä, jossa korostuvat työllistyminen, kielitaito, työelämätaidot ja maahanmuuttajan oma vastuu.
Kuntien vastuuta kotoutumis- ja lukutaitokoulutuksesta vahvistetaan ja lakiehdotuksen mukaan kotoutumiskoulutus järjestetään jatkossa työvoimakoulutuksena. Työvoimaviranomainen voi jatkossa valita, miten koulutus toteutetaan. Lakimuutoksella rahoitus kootaan kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen. Kunnille myönnetään 2 miljoonaa euroa lisärahoitusta, jotta koulutusta voidaan järjestää joustavammin. Tavoitteena on vähentää kotoutumiskoulutukseen liittyviä päällekkäisyyksiä, selkeyttää kokonaisuutta ja tehostaa vaikuttavuutta.
Uudistus mahdollistaa vaikuttavammat palvelut
Lakimuutoksella nykyinen vapaan sivistystyön ohjaus- ja valtionosuusjärjestelmä poistuisi, koska kunnilla on kotoutumis- ja lukutaitokoulutuksen järjestämisvastuu. Vapaan sivistystyön toimijat, kuten kansanopistot, ovat esittäneet huolensa siitä, että lakiuudistus kaventaisi vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintamahdollisuuksia ja heikentäisi maahanmuuttajien kotoutumista. Kritiikki on kohdistunut erityisesti siihen, että kotoutumiskoulutus järjestettäisiin jatkossa vain työvoimakoulutuksena. Vapaan sivistystyön toimijat pelkäävät, että koulutustarjonta kapenee, kotoutumisen kokonaisvaltainen tuki heikkenee ja vakiintuneet opintopolut katkeavat, ellei vapaan sivistystyön roolia varmisteta osana uutta järjestelmää.
Kritiikki vapaan sivistystyön toimijoilta on ymmärrettävää, sillä uudistus muuttaa vakiintunutta valtionosuusmallia ja pienentää rahoitusta. Samalla on kuitenkin tärkeää tarkastella kokonaisuutta laajemmin. Uudistuksen tavoitteena on rakentaa nykyistä vaikuttavampia ja paremmin yhteen toimivia palveluja, jotka tukevat kotoutujien työllistymistä ja kiinnittymistä yhteiskuntaan. Näitä tavoitteita ei voida sivuuttaa vain siksi, että joidenkin toimijoiden toimintaympäristö muuttuu.
Kielitaidon ja työelämässä tarvittavien taitojen vahvistaminen ja sitä kautta työllistyminen on keskeistä onnistuneessa kotoutumisessa. Koulutuksen tulee huomioida kotoutujien erilaiset taustat ja tarpeet ja tarjota joustavia, yksilöllisiä opintopolkuja. Monialainen ja kilpailutettu palvelumalli tarjoaa mahdollisuuden kehittää kotoutumiskoulutusta yhdenvertaisemmaksi ja tulosperusteisemmaksi. Tämä hyödyttäisi ennen kaikkea kotoutujia ja koko yhteiskuntaa.
Vaikuttavat ratkaisut yksityisiltä palveluntuottajilta
Työvoimakoulutuksena toteutettavan kotoutumiskoulutuksen pääasiallinen tehtävä kielenopetuksen lisäksi on luoda aktiivisia verkostoja työelämään ja rakentaa malleja, jotka mahdollistavat maahanmuuttajien työllistymisen.
Kotoutumiskoulutuksen kilpailuttamisella on pitkät ja vakiintuneet perinteet, ja sen toteutukseen ovat osallistuneet menestyksekkäästi sekä julkiset että yksityiset koulutusorganisaatiot. Kilpailutus on mahdollistanut monipuolisen palveluntuottajakentän, jossa erityisesti yksityiset toimijat ovat osoittaneet vahvaa osaamista työvoimakoulutuksissa – etenkin maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen, yhteiskuntaan integroitumisen ja työllistymisen tukemisessa.
Kilpailutuksen keskeisenä etuna on palvelujen jatkuva kehittyminen: palveluntuottajat uudistavat aktiivisesti koulutuksiaan ja toimintamallejaan yhteistyössä työllisyysalueiden kanssa. Tämä edistää koulutusten laatua, vaikuttavuutta ja työelämälähtöisyyttä sekä varmistaa, että palvelut vastaavat ajantasaisesti sekä asiakkaiden että alueellisten työmarkkinoiden tarpeisiin.
Yhdessä rakentuva palveluekosysteemi
Kotoutumiskoulutuksen järjestämistavat ja rahoitus ovat uudistumassa, ja tavoitteena on vahvistaa koulutuksen vaikuttavuutta sekä varmistaa toimivat ja laadukkaat palvelut eri alueilla. Uudistuksessa työvoimakoulutuksena järjestettävällä kotoutumiskoulutuksella ja lukutaitokoulutuksella on keskeinen rooli, mutta se ei sulje pois eri toimijaryhmiä. Muutoksessa keskeistä on, että kaikki toimijat tarkastelevat ja kehittävät omaa rooliaan osana kokonaisuutta.
Kilpailutuksen etuna on, että se kannustaa toimijoita kehittämään palvelujaan, vahvistamaan laatua ja vastaamaan entistä paremmin työelämän tarpeisiin. Samalla se mahdollistaa monipuolisen palveluntuottajakentän, jossa eri toimijoiden vahvuudet täydentävät toisiaan.
Kotoutujien työllistymisen edistäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien, oppilaitosten, vapaan sivistystyön toimijoiden sekä työllisyysalueiden välillä. Tällainen yhteistyöhön perustuva palveluekosysteemi tukee yksilöllisiä oppimispolkuja, lisää joustavuutta toteutuksiin ja parantaa koulutuksen kykyä vastata kotoutujien erilaisiin tarpeisiin.
Riittävät resurssit edellytys toimivalle kotoutumiselle
Lakimuutoksen taustalla on myös säästöpaineet. Rahoituksen supistaminen heikentää työllistymistuloksia ja lisää kotoutumisen epäonnistumisen riskiä, mikä puolestaan kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia syrjäytymisen, köyhyyden ja rikollisuuden kautta. ETLAn tuore raportti (nro 176, ”Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset”, 23.3.2026) osoittaa myös onnistuneen kotoutumisen myönteiset julkistaloudelliset vaikutukset.
Panostaminen vaikuttaviin ja työelämälähtöisiin kotoutumispalveluihin auttaa maahanmuuttajia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja lisäksi se vahvistaa yritysten mahdollisuuksia löytää osaavaa työvoimaa. Tämä tukee Suomen talouskasvua. Siksi kotoutumisen rahoitukseen kohdistuvia säästöjä tulisi harkita erittäin tarkasti ja arvioida niiden pitkän aikavälin vaikutuksia.