Tiedote: Kansainvälinen rekrytointi vaatii osaamista ja verkostoja

Suomalaiset yritykset rekrytoivat ulkomailta vain todelliseen tarpeeseen. Ilman kansainvälistä työvoimaa moni yritys olisi pulassa. Henkilöstöalalla on merkittävä rooli kansainvälisessä rekrytoinnissa.

Työperäisestä maahanmuutosta puhuttaessa unohtuu monesti, että suomalaiset yritykset rekrytoivat ulkomailta vain silloin, kun Suomesta ei löydy työlle tekijää. Jos tarjolla on Suomessa jo oleva tekijä, hänen palkkaamisensa on nopeampaa ja edullisempaa kuin työntekijöiden etsiminen ja tuominen Suomeen ulkomailta.

Jos työperäistä maahanmuuttoa vaikeutetaan, pahimmillaan työ siirtyy pois Suomesta. Työvoimapulan seurauksena yritysten kasvu tyrehtyy ja toimintaedellytykset heikkenevät. Sillä, että saamme tänne lisää työntekijöitä, on vaikutusta myös verotulojen lisääntymiseen ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden säilymiseen.

Monissa yrityksissä ei kuitenkaan ole vielä valmiutta vastaanottaa vieraskielisiä työntekijöitä. Henkilöstöalalla on merkittävä rooli siinä, että yritysten valmius monikielisyyteen ja –kulttuurisuuteen kasvaa. Kun vieraskielisiä on kerran saatu osaksi työyhteisöä, se on jatkossa helpompaa. Yritykset, joilla on valmius perehdyttää ja kouluttaa muitakin kuin suomenkielisiä työntekijöitä, saavat enemmän työhön sopivia hakijoita.

Henkilöstöalalla merkittävä rooli kansainvälisessä rekrytoinnissa

Henkilöstöalalla on paljon erityisosaamista kansainvälisen työvoiman Suomeen rekrytoinnissa. Alan yritykset työllistävät myös merkittävän määrän Suomessa jo olevia ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.

Henkilöstöalan yritykset tekevät kansainvälistä rekrytointia vastuullisesti ja huolehtivat työntekijöiden sekä vastaanottavan yrityksen tarpeista myös laajemminkin. Maahantulijat tarvitsevat apua käytännön asioissa sekä kotoutumisessa, yritykset taas koulutusta esihenkilöille ja työyhteisölle.

– Henkilöstöalan yrityksillä on jo paljon kokemusta kansainvälisestä rekrytoinnista. Alan yritykset ovat rakentaneet luotettavia yhteistyöverkostoja ja ne tunnistavat myös erilaiset sudenkuopat, joihin kansainvälisessä rekrytoinnissa voi törmätä, Henkilöstöala HELAn toimitusjohtaja Merru Tuliara sanoo.

Työperäinen maahanmuutto Suomelle hyödyksi, ei haitaksi

Kansainvälisen rekrytoinnin parissa toimivat henkilöstöalan yritykset tunnistavat useita kehityskohteita sekä lainsäädäntöön että käytäntöihin, jotta yritykset saisivat niiden tarvitsemaa työvoimaa.

Saatavuusharkinnasta luopuminen nopeuttaisi kansainvälisen työvoiman rekrytointiprosessia, joka on muutenkin kestoltaan liian pitkä. Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa kolmansista maista tulevien työntekijöiden osalta selvitetään, onko Suomessa jo saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään. Mikäli näin vaikuttaa olevan, ei lupia kolmansista maista tuleville myönnetä. Yleensä vaaditaan työpaikkojen avaaminen ensin avoimesti haettavaksi, vaikka hyvin tiedetään, ettei alueella ole sopivia hakijoita.

Työntekijän oleskeluluvan tulisi mahdollistaa työnteko nykyistä laajemmin, jotta työskentely on mahdollista myös olosuhteiden muuttuessa. Työntekijän oleskeluluvan tulisi myös sallia tilapäinen työskentely toisellakin toimialalla perustellusta syystä, kuten lomautustilanteissa.

Suorittavan työn tekijöillä perheenyhdistämisen tulorajat vaikeuttavat perheen Suomeen saamista. Ellei perhettä saada Suomeen, on todennäköistä, että Suomessa työskentely jää lyhytaikaiseksi. Työntekijöiden suuri vaihtuvuus tulee yrityksille kalliiksi.

Työntekijöiden pysyvyyttä edistää myös se, että huolehditaan puolisoiden työnsaantimahdollisuuksista. Tässä näen henkilöstöalan yrityksille mahdollisuuden kehittää palveluitaan vielä kokonaisvaltaisemmaksi, Tuliara pohtii.

Kehitettävää on myös asioissa, jotka eivät vaadi muutoksia lainsäädäntöön. Pitovoiman varmistamiseksi on lisättävä englanninkielisiä kouluja, päiväkoteja ja muita palveluita.

Työn perässä Suomeen muuttavat tulevat tekemään töitä, jotta he saavat itselleen ja läheisilleen parempaa toimeentuloa. He eivät halua tulla juuri Suomeen vaan haluavat tehdä töitä. Se on Suomelle hyödyksi, ei haitaksi.

 

Lisätietoja:

Henkilöstöala HELA ry
Toimitusjohtaja Merru Tuliara
merru.tuliara@henkilostoala.fi
040 562 6466

 

Lisää aiheesta:

Yrityksen valmius rekrytoida vieraskielisiä lisää laadukkaita hakijoita>>
Suomalaiset yritykset rekrytoivat ulkomailta vain todelliseen tarpeeseen>>
Moni yritys olisi pulassa ilman kansainvälistä työvoimaa – ukrainalaisten toivottaminen tervetulleeksi avasi ovia työelämään myös muille vieraskielisille työntekijöille>>