Henkilöstöala työllistää merkittävän osan Suomessa jo olevista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä, sillä alan rekrytointiprosesseissa on totuttu vieraskielisiin hakijoihin. Yritykset, joilla on valmius perehdyttää ja kouluttaa vieraskielisiä työntekijöitä, saavat enemmän työhön sopivia hakijoita.
Kokkikartanon tuotantolaitoksella Keravalla työskentelee noin 180 henkilöä, jotka ovat 23:a eri kansallisuutta. Noin kolmannes tuotannon työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Työntekijät ovat toimitusjohtaja Tommy Snellmanin mukaan Suomessa jo olleita, työntekijöitä ei ole yritykseen tuotu ulkomailta.
– Jossain vaiheessa oli hankaluuksia löytää työvoimaa, nyt sitä on taas ollut saatavilla, kun työnantajakuvaan on panostettu ja rekrytointiprosessit laitettu kuntoon. Yrityksen kasvu on ollut kovaa. Työntekijöiltä tarvitaan hyvää fyysistä kuntoa, kun tuotteita paistetaan, annostellaan ja pakataan.
ATA-Henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja Harri Apell kehuu Kokkikartanon edistyksellisyyttä.
– Kokkikartanoon saadaan hyviä hakijoita, koska yrityksessä on valmius ottaa vastaan perustason englantia puhuvia hakijoita, jotka koulutetaan työtehtäviin.
Tarvitaan valmius rekrytoida vieraskielisiä
ATA-Henkilöstöpalvelut ei tuo työvoimaa maahan, mutta työllistää paljon ulkomaalaistaustaisia, jo maassa olevia työntekijöitä. Yritys keskittyy pitkiin työsuhteisiin. Vieraskielisiä on noin viidennes työntekijöistä, mutta määrä on kasvava.
– Henkilöstöalan rekrytointiprosesseissa on totuttu vieraskielisiin hakijoihin. Meillä on paljon kokemusta onnistumisista vieraskielisten työllistämisessä.
Apell arvelee asiakkaiden omissakin prosesseissa olevan paljon vieraskielisiä hakijoita, mutta yrityksissä ei ole samanlaista valmiutta haastatella ja rekrytoida heitä. Lisäksi, vaikka HR:llä olisi valmiutta vieraskielisten rekrytointiin, arjen esihenkilöillä saattaa olla puutteita tai arkuutta kielitaidon kanssa. Monikielisyys ja -kulttuurisuus tuo myös haasteita johtamiseen.
Myös Kokkikartanossa kansainvälisen työvoiman vastaanottaminen on vaatinut toimintatapojen muuttamista. Monikielisyys huomioidaan esimerkiksi siten, että kaikki viestintä tuotannossa, kuten ohjeistukset ja infotilaisuudet, tehdään suomeksi ja englanniksi.
Kulttuurierojen tunnistaminen on tärkeää.
– Joissain kulttuureissa ei koskaan vastata ei, vaikka olisi jäänyt epäselväksi, mikä oli ohje. Tällöin ohjeiden ymmärtäminen pitää varmentaa muilla keinoin, kuten näyttämällä esimerkkiä, Snellman muistuttaa.
Työn perässä liikkuminen ketterää
Apell muistuttaa, että Suomeen työperäisesti tulleiden tilannetta on vielä varaa parantaa työttömyys tai lomautustilanteissa. Silloin pitää löytää nykyistä nopeampi työllistymispolku. Suomeen töihin tulleilla on monesti ketteryys liikkua maantieteellisesti uusien töiden perässä, kunhan työluvat antavat mahdollisuuden jatkaa työskentelyä.
– Työkohtaiset luvat ovat haastavia lomautustilanteissa ja tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Olisi järkevää löytää malli, jossa samalle alalle voisi työllistyä helpommin, kuin uuden lupaprosessin kautta, Apell toteaa.
Työperäisen maahanmuuton rajoittaminen haitallista Suomelle
Työperäisen maahanmuuton rajoittaminen olisi sekä Harri Apellin että Tommy Snellmanin mielestä haitallista suomalaisille yrityksille ja yhteiskunnalle.
– Työperäinen maahanmuutto on ainut ratkaisu krooniseen työvoimapulaan ja talouden kehitykseen. Se on olennainen osa työmarkkinoiden ja sitä kautta esimerkiksi eläkejärjestelmän toimivuutta, toteaa Apell.
Hallitusohjelmaneuvotteluissa esillä ollut työperäisen maahanmuuton tulorajojen nostaminen olisi erittäin haitallista monille palvelualoille, hoiva-alalle sekä joillekin teollisuuden aloista. Jos yritys haluaa toimia pelkästään suomeksi, Apell toteaa sen olevan tällä hetkellä mahdollista, kunhan palkkataso ei ole työehtosopimuksen alimmilla portailla.
– Jos toimialan palkkataso tuotannollisista töistä on 3000–3500 euroa kuukaudessa, se näkyy kyllä hakijamäärissä.
Jos työvoimaa ei ole saatavilla, yleisesti ottaen se Snellmanin mukaan pakottaa teollisuuden automatisoitumaan nopeammin. Kokkikartanon idea on tehdä kotona tehdyn oloista ruokaa, jolloin kaikkea ei voi automatisoida. Työntekijöitä siis tarvitaan.
Teksti: Leena Vänni
Kuva: Mostphotos
