”Nuoret eivät putoa pois työelämästä siksi, että he väsyisivät työssä, vaan siksi, etteivät edes nykyään pääse sinne asti”, sanoi Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto Bolt.Worksin ja EXE Headhuntingin 2025 HR Forumissa elokuussa. Tältä karulta totuudelta moni mielellään sulkee silmänsä: kun talous ei vedä, ja sitä myöden työelämän suurin yksittäinen vastuullisuuskysymys.
Samalla kun monet yritykset julistavat kaunein sanakääntein ja juhlapuhein vastuullisuuslupauksiaan, nuorten hyvinvointi työelämässä on ehkäpä yksi suurimpia ratkaisemattomia ongelmia. Kun kuulin Ilmarisen asiantuntijapsykologi Levannon toteamuksen, että eri työryhmissä valmistellaan monimutkaisia kampanjoita ja toimenpidesuunnitelmia, en voinut olla ihastumatta Levannon tutkimusten pohjalta tiivistämään yksinkertaiseen ratkaisuun: palkkaa nuori, pidä hänet töissä vähintään kaksi vuotta ja maksa reilu palkka. Tätä vastuullisuus on. Ei konsulttiselvityksiä, ei juhlapuheita, vaan tekoja. Uran alkuun tai uuteen vauhtiin auttaminen eli työllistäminen on paras tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä työelämästä. Tähän uskon. Piste.
Bolt.Worksilla näemme tämän päivittäin. Nuoret – tai miksei kokeneemmatkin osaajat – tarvitsevat selkeyttä, oikeudenmukaisuutta ja yhteisön, johon kiinnittyä. He tarvitsevat oman työroolin, selkeät konkreettiset ohjeet siitä, mitä heiltä odotetaan ja turvallisen, sujuvan alun työelämässä, sekä palautetta. He hyötyvät tavallisesta työpaikka-arjesta, jossa syödään yhdessä, jaetaan kokemuksia ja, jossa he saavat mallin myös epäonnistumiseen. Levannon mukaan työelämä pelottaa jopa kolmasosaa nuorista. Mitä suuremman mahalaskun kokenut työntekijä kahvipöydässä jakaa, sitä enemmän se hälventää epäonnistumisen pelkoa nuoremmassa. Hauskoina sattumuksina jaetut epäonnistumistarinat synnyttävät tilaa inhimillisyydelle ja luovat ilmapiirin, jossa virheille voi nauraa ja kaikesta selviää.
Yrityksillä on kasvatusvastuu työelämän pelisäännöistä, työelämätaidoista ja yleisestä elämänhallinnasta. Tätä vastuuta ei kannata pakoilla. Jos jätämme nuoret yksin, olemme hajottamassa yhteistä tulevaisuutta tai kuten Levanto asian ilmaisi, rikomme psykologista sopimusta.
Entä sitten ne nuoret, jotka eivät pääse työelämään mukaan tai putoavat sieltä heti ensimmäisen askeleen otettuaan? Julkisessa keskustelussa toistuvat väitteet nuorten pahoinvoinnin ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvusta ovat ristiriidassa tutkimustilastojen kanssa. Levannon mukaan mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut jo useamman vuoden laskusuunnassa. Lisäksi on syytä muistaa, että käytännössä lähes kaikki nuorille myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat määräaikaisia ja noin puolet sen saaneista nuorista palaa myöhemmin takaisin töihin. Tässä yritykset voivat kantaa vastuuta. Tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia tarttua työhön esimerkiksi keikkailun, osa-aika- tai projektityön kautta.
HELAn Tavoitteellisen vastuullisuustyön opas sanoo sen selvästi: vastuullisuutta ei voi ulkoistaa, se pitää mitata, raportoida ja elää todeksi arjessa. Nuorten kohdalla suurinta vastuullisuutta ovat perusasiat uran alussa: Selkeä johtajuus, reiluus ja oikeudenmukaisuus, tasavertaisuus ja palkka, jonka turvin voi rakentaa hyvää elämää. Jos me emme kanna kasvatusvastuutamme tulevaisuuden työntekijöistä, mitä vastuullisuudesta jää jäljelle?
Työelämä ei muutu, jos emme itse muuta sitä. Tämä oli keskeinen ajatus, kun kokoonnuimme HR Forumissa yli 150 yrityspäättäjän kanssa rakentamaan vuodelle 2026 yhteistä inspiroivaa HR Visiota. Meitä puskivat eteenpäin huikeat puhujat Peter Vesterbackasta Jenni Kynnökseen ja aina Duudsonien Jukka Hildéniin asti. Kiteytän blogini Hildénin esityksen otsikkoon ”Rohkeus muutosvoimana!” Mitä sinä teet jo tänään toisin, jotta rakennat, niin nuorille kuin meille vanhemmillekin, parempaa ja vastuullisempaa työelämää?
Johannes Setänen
Kirjoittaja on yli 15 vuotta henkilöstöalalla eri rooleissa toiminut Bolt.Worksin toimialajohtaja, jolle vastuullisuus on merkinnyt ennen kaikkea työn ja tekijän kohtaamisen helpottamista ja nopeuttamista.
Syksyllä 2025 HELA julkaisee Vastuullisuusblogi-sarjaa. Elokuussa julkaistu Tavoitteellisen vastuullistyön opas on kaikkien jäsenyritysten käytössä.