Lisä- ja ylityöstä säädetään työaikalaissa. Lisäksi työehtosopimukset sisältävät asiaa koskevia määräyksiä. Tässä työsuhdetärpissä käsitellään lyhyesti säännöllisen työajan ylittymistä työaikalain näkökulmasta työaikalain 5 §:n mukaista yleistyöaikaa noudatettaessa.
Työehtosopimuksissa on toimialakohtaisia työaikaa sekä lisä- ja ylityökorvauksia koskevia määräyksiä, jotka voivat poiketa työaikalain säännöksistä. Tämän vuoksi sovellettavan työehtosopimuksen määräykset tulee aina varmistaa erikseen.
Lisätyö
Lisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ 8 tuntiin asti vuorokaudessa ja 40 tuntiin asti viikossa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijän työsopimuksen mukainen työaika on 7,5 h/pv ja 37,5 h/vko, on lisätyön enimmäismäärä ½ tuntia vuorokaudessa ja 2,5 tuntia viikossa. Se voi muodostua sovittua vuorokautista työaikaa ylittämällä tai vapaapäivänä työtä tekemällä. Lisätyöstä on maksettava vähintään sovitulta työajalta maksettavaa palkkaa vastaava korvaus.
Esimerkki 1. Työntekijän työsopimuksen mukainen työaika on 37,5 h/vko ja hän on antanut suostumuksen lisätyön tekemiseen. Työntekijä tekee maanantaina työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan 7,5 h lisäksi puoli tuntia töitä. Kyseessä on lisätyö, josta maksetaan yksinkertainen palkka, jollei muusta ole sovittu.
Ylityö
Ylityötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehtävä työ, joka ylittää työaikalaissa säädetyn säännöllisen työajan enimmäismäärän. Ylityö jakautuu vuorokautiseen ja viikoittaiseen ylityöhön. Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää 8 tuntia vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä on maksettava kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja niitä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa olematta vuorokautista ylityötä. Viikoittaisesta ylityöstä on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka. Sovellettava työehtosopimus voi sisältää korvaamista koskevia poikkeavia määräyksiä.
Esimerkki 2. Työntekijä työskentelee 40 h/vko ja 8 h/pv maanantaista perjantaihin. Työntekijä on työskennellyt ma, ti, ke ja to 8 tuntia päivässä. Perjantaina työntekijä on työskennellyt 8 tuntia, jonka jälkeen hän jää ylitöihin kolmen tunnin ajaksi työnantajan aloitteesta ja omasta suostumuksestaan. Kyse on vuorokautisesta ylityöstä, ja työntekijälle maksetaan ensimmäiseltä kahdelta tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja yhdeltä tunnilta 100 prosentilla korotettu palkka, jollei muusta ole sovittu.
Esimerkki 3. Työntekijän työsopimuksen mukainen työaika on 37,5 h/vko ja hän on antanut suostumuksen lisätyön tekemiseen. Lisäksi hän on lupautunut tekemään ylityötä yritykseen tulleen kiiresesongin ajan. Työntekijä on työskennellyt työvuoroluettelonsa mukaisesti 7,5 h/pv maanantaista perjantaihin. Hän tekee lauantaina 5 tunnin työvuoron. Lauantaina tehdystä työstä 2,5 tuntia on lisätyötä ja 2,5 tuntia viikoittaista ylityötä.
Kun viikoittaisen ylityön piiriin luettavat kahdeksan ensimmäistä tuntia ovat täyttyneet, saman työpäivän kahdeksan tunnin ylittävät tunnit korvataan vuorokautisena ylityönä.
Esimerkki 4. Esimerkki 2.:n työntekijä on suostunut työskentelemään vielä saman viikon lauantaina 10 tunnin työvuoron. Ensimmäiset 8 tuntia ovat viikoittaista ylityötä, ja tämän jälkeen työ on vuorokautista ylityötä.
Ylityötä teetettäessä tulee myös huomioida työaikalaissa säädetty työajan enimmäismäärä, jonka mukaan työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työehtosopimuksissa työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on voitu pidentää kuuteen kuukauteen tai teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä 12 kuukauteen.
Kun työntekijä on viikolla poissa työstä työvuoroluettelon mukaisina työpäivinään esimerkiksi arkipyhän, sairauden, tapaturman, vuosiloman, työajan lyhennysvapaan, koulutuksen, lomautuksen tai palkattoman vapaan vuoksi ja tulee työnantajan pyynnöstä työhön työvuoroluettelon mukaisina vapaapäivinään, eivät vapaapäivänä tehdyt tunnit ole työaikalain mukaista viikoittaista ylityötä ennen kuin työntekijän todellinen tehty säännöllinen työaika ylittää 40 tuntia viikossa. Huomaa kuitenkin, että työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä siitä, että poissaolo katsotaan työssäolon veroiseksi tai määräyksiä ns. TES-ylityöstä, joiden perusteella viikoittainen työaika lyhenee poissaolon myötä ja TES-ylityö voi tulla maksettavaksi jo ennen kuin todellinen viikkotyöaika on täyttynyt.
Työehtosopimusten määräykset tarkistettava
Työehtosopimukset voivat sisältää työaikalain säännöksistä poikkeavia määräyksiä, minkä vuoksi sovellettavan työehtosopimuksen sisältö on aina tarkistettava erikseen. Lisätyön ja ylityön korvaaminen voi esimerkiksi toimihenkilötyöehtosopimuksissa poiketa työaikalain säännöksistä. Eräillä aloilla työaikaa myös tarkastellaan keskimääräisesti useamman viikon tasoittumisjaksoissa tai käytössä on työajan tasoittumissuunnitelma, jonka puitteissa työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Tällöin myös ylityön syntymistä ja korvaamista koskevat säännöt voivat poiketa työaikalain perusmallista.
Jos tämä tai jokin muu työlainsäädännön asia askarruttaa, Henkilöstöala HELAn jäsenneuvonta palvelee jäsenyrityksiä.