Työllisyys ei kasva ilman työpaikkoja

Hallituksen kehysriihen työllisyystoimet keskittyivät työttömien palveluihin ja työvoiman tarjonnan lisäämiseen sekä työllisyydenhoidon hallintomalliin. Se ei riitä, sillä tarvitsemme myös lisää työpaikkoja. Mihin unohtuivat työtä tarjoavien työnantajien kannustimet?

Kehysriihessä esiin nostettujen työllisyystoimien vaikutukset jäävät osin epävarmoiksi ja tuloksia nähdään luultavasti vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten päästä. Tilanteessa, jossa yhteiskuntaa lähdetään vähitellen avaamaan koronan jälkeen, yritykset olisivat kaivanneet hallitukselta merkittävästi rohkeampia päätöksiä ja vahvaa signaalia siitä, että nyt kannattaa työllistää.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen 80 000 lisätyöllistä, joiden avulla saavutettaisiin 75 prosentin työllisyysaste. Koronan myötä työllisyyden suunta kääntyi kuitenkin hyvästä nousukiidosta rajuun syöksylaskuun. Avoimien työpaikkojen määrä romahti koronaa edeltävästä ajasta ja työllisyydenhoito vaikeutui pahoin.

Talouden suurista linjoista seuraaville vuosille päättävässä kehysriihessä työllisyyspolitiikalla on iso rooli. Kuluneen kahden vuoden aikana hallituksen päättämät työllisyystoimet ovat olleet kovin vaatimattomia. Sama linja jatkui valitettavasti kehysriihineuvotteluissa, joissa hallituksen työllisyystoimien vaikutusten arvioitiin olevan noin 40 000 – 44 500 uutta työllistä. Totuus lienee kuitenkin lähempänä valtiovarainministeriön laskelmia noin 11 000 uudesta työllisestä. Työllisyyden kasvun vaikutukset julkiseen talouteen jäävät siten laihoiksi.

Kehysriihessä käytettyjen laskelmien mukaan työllisyystavoitteesta saavutettaisiin noin 20 000 työllistä lisäämällä jatkuvan oppimisen palveluita kaikille työikäisille sekä edistämällä työperäistä maahanmuuttoa. Nämä toimet saattavat tuoda positiivisia työllisyysvaikutuksia pitkällä aikavälillä, mutta kovin nopeista tuloksista ei kannata haaveilla.

Hallituksen esittämät toimet työkyvyn tukemiseksi sekä uusien väylien avaamiseksi osatyökykyisten työllistymiseksi ovat varmasti tarpeen, mutta näidenkin toimien vaikutukset ovat vaatimattomia. Kyse on enemmänkin sosiaalipolitiikasta ja osallisuuden lisäämisestä kuin pahoin velkaantuneen talouden vahvistamisesta.

Suurimpana varsinaisena uudistuksena hallitus esitti työllisyydenhoidon siirtämistä kuntien vastuulle. Aiempien kuntakokeilujen myötä työttömille tarjotut säännölliset tapaamiset on koettu positiivisina, mutta näyttöä ei ole siitä, että työllisyyspalveluiden siirto kunnille tehostaisi merkittävästi työllistymistä.

Suomen Kasvupalveluiden tuottajat KASPA:n ja Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL:n jäsenyritykset auttavat työnantajia ja työnhakijoita taklaamaan kohtaannon tuomia rekrytointihaasteita muun muassa tarjoamalla rekrytointi-, koulutus- ja valmennuspalveluita. Jäsenyrityksemme toimivat lähellä työllistäviä yrityksiä ja tuntevat syvällisesti työmarkkinat ja niiden haasteet. Tiedämme, että moni yritys on koronan aikana velkaantunut ja vaikka halua työllistää löytyisi, siihen ei välttämättä ole rahaa tai rohkeutta. On huolestuttavaa, että kehysriihen työllisyystoimissa työpaikkoja luovat yritykset on unohdettu täysin.

Työvoiman tarjonnan lisääminen on positiivista, mutta se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitsemme lisää työpaikkoja. Koska elämme yhä epävarmoja aikoja, mielestämme tärkein ja kiireellisin työllisyystoimi on tarjota työnantajille taloudellisia kannusteita työllistämisen tueksi sekä madaltaa yritysten työllistämisriskiä.

Etenkin pienten, kasvuhaluisten yritysten työllistämiskynnys madaltuisi esimerkiksi määräaikaisten työsopimusten solmimista helpottamalla ja nykyistä joustavammilla, paikallisesti sovittavilla työsuhteen ehdoilla. Myös työnantajamaksujen keventäminen olisi toimi, jonka vaikutus realisoituisi vasta ja ainoastaan uuden palkatun työllisen myötä ja maksaisi itsensä aina takaisin verotulojen ja arvonlisäyksen muodossa. Uutta työtä syntyisi edelleen ostovoiman kasvaessa ja näin saataisiin käyntiin työllisyyden kasvun hyvä kehä.

Hallitus voi vielä tehdä korjausliikkeen syksyn budjettineuvotteluissa. Päätöksillä on kuitenkin kiire ja on vastuutonta lykätä niitä seuraaville hallituksille. Kun työpaikkoja syntyy lisää, sekä työnhakijoiden palveluita tuottavat yritykset että henkilöstöpalveluyritykset auttavat mielellään työpaikkojen ja työnhakijoiden yhdistämisessä.

Krista Paavola ja Merru Tuliara

Krista Paavola on Suomen Kasvupalveluiden tuottajat KASPAn toimitusjohtaja ja Merru Tuliara Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL:n toimitusjohtaja