150 hallinnon ja palvelutuottajien edustajaa kokoontui Helsinkiin 5.2.2108 jakamaan ja saamaan tietoa kokeiluista, joilla maakuntauudistukseen valmistaudutaan.
Tilaisuudessa käytiin läpi jo toteutuneiden pilottien kokemuksia sekä keskusteltiin valmistelussa ja suunnitteilla olevista uusista hankkeista.
Työnvälityksen kärkihankkeen piloteissa on kokeiltu tulosperusteisen työnvälityksen malleja sekä yrityspalvelujen ja työnhaun uusia muotoja. Olli Oosi Owal Group Oy:stä summasi pilottien arvioinnin tuloksia – pilotit ovat kasvupalvelun näkökulmasta oikeansuuntaisia, mutta kovin pieniä tulevien rakenteiden näkökulmasta. Reippaampi hankkeita siis tarvittaisiin.
Kasvupalvelun tulevia rakenteita on tarkoitus kokeilla ja luoda jo nykyisen rakenteen puitteissa ennen maakuntia. Näillä laajemmilla hankkeilla tuetaan maakuntien valmistelutyötä sekä palvelujen järjestämisen että tuottamisen puolella.
”Tarkoitus on laittaa liikkeelle kasvupalvelun näköisiä ja kokoisia kilpailullisia hankkeita 2018 loppuvuoden ja 2019 alkuvuoden aikana”, toteaa Jarkko Tonttila TEM:stä.
Hankkeiden avulla maakunnat voivat ottaa ensimmäisiä askeleita järjestäjä-tuottajamallin käyttöönottamiseksi.
Allianssista apua palvelujen järjestämiseen
Yksi tapa järjestää kasvupalvelut on yhdistää voimat alueen kuntien kanssa ja muodostaa allianssi. Se mahdollistaa maakunnan järjestämien kasvupalveluiden ja kunnallisten elinvoimapalveluiden resurssien yhdistämisen. Allianssiin otetaan mukaan myös yritysten tai kolmannen sektorin osaamista. Voimavarojen yhdistämisellä on mahdollista löytää aivan uusia tapoja lisätä työllisyyttä ja alueiden elinvoimaa.
Mallia kuvasi maakuntauudistuksen muutosjohtaja Kari Hakari valtiovarainministeriöstä. Esittelyssä oli Tampereen Tesoman hyvinvointipalveluallianssi, jonka kokemukset ovat hyödynnettävissä myös kasvupalvelujen järjestämiseen.
”Tesomassa lähdettiin ennakkoluulottomasti kokeilemaan allianssimallia hyvinvointipalveluissa. Hankkeessa tehtiin iso työ poliittisen tahtotilan aikaansaamiseksi ja allianssikumppaneiden löytämiseksi. Toimintakulttuurin muutos oli haastava yksityisille toimijoille, mutta vielä suurempi julkiselle puolelle”, Hakari huomauttaa.
Markkinavuoropuhelusta ja yhteiskehittämisestä onnistuneeseen lopputulokseen
Maakuntauudistus mullistaa yritys- ja työllisyyspalvelut. Valtion palvelut siirtyvät maakuntien järjestettäviksi ja palvelun tuotannossa hyödynnetään entistä enemmän yksityistä ja kolmatta sektoria. Tavoitteena on uusien palvelu- ja toimintamallien syntyminen, asiakaslähtöisyys ja ketteryys.
Onnistuneen lopputuloksen saamiseksi tarvitaan yhteistyötä ja markkinavuoropuhelua. Tilaisuus antoi tähän oivan mahdollisuuden. Vuoropuhelu jatkuu tiiviinä ja tavoitteena on palvelujen käynnistyminen nopeasti vuoden 2020 alusta lähtien.
Yritysten ja työnhakijoiden palvelut siirtyvät valtiolta maakunnille ja Uudellamaalla pks-kaupunkien kuntayhtymälle vuoden 2020 alusta lähtien. Nykyisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään ja uudistetaan. Uusia palveluja kutsutaan kasvupalveluiksi.
Uudistuksen tavoitteena on, että työnhakijat ja yritysten tarpeet kohtaavat nykyistä paremmin. Tämä on avaintekijä siinä, että alueet menestyvät, yritykset kasvavat ja työnhakijat työllistyvät nopeasti. Palvelujen vaikuttavuudella on suuri merkitys Suomen taloudelle – kasvupalveluilla vaikutetaan mm. työttömyyden kustannuksiin ja pidetään huolta osaavan työvoiman saatavuudesta.
Lisätietoja:
Tilaisuuden materiaalit ja lisätietoa aiheesta osoitteesta tem.fi/kasvupalvelut
Alkuperäinen uutinen julkaistu alueuudistusta koskevilla verkkosivuilla