Osaavan työvoiman saatavuus on Suomen talouskasvulle ja hyvinvointiyhteiskunnalle elinehto. Maamme työikäisten määrä vähenee nopeasti: vuosikymmenen lopulla meillä on jopa 130 000 työikäistä vähemmän kuin tällä hetkellä.
Työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto on keskeinen keino väestörakenteen ja työvoimapulan haasteiden kampittamiseen. Hidas ja hajanainen lupaprosessi heikentää maamme vetovoimaa. Suomen oleskelulupaprosesseja hoitavat sekä sisä- että ulkoministeriö, joiden näkökulmat maahantuloon eroavat toisistaan.
Hidas ja ennakoimaton oleskelulupaprosessi voi estää tai viivästyttää osaajien saamista, kun taas tarve yrityksissä on akuutti, kun työt jo odottavat tekijää. Resursseja on tällä hallituskaudella ohjattu enemmän sisäisen turvallisuuden kehittämiseen eikä osaavan työvoiman maahantuomiseen.
”Yrityksemme Kaiku HR on tuonut osaajia teollisuuden tarpeisiin jo viiden vuoden ajan”, kertoo aihepiirin tunteva toimitusjohtaja Teemu Vihervä.
” Tuomme osaavaa ja testattua työvoimaa Intiasta Suomessa valmiina oleviin työpaikkoihin, joihin Suomesta ei löydy osaajia. Lupaprosessin digitalisointia on jo edistetty, mutta mielestäni sitä pitäisi lisätä merkittävästi, jotta prosessi nopeutuisi aidosti. Voi olla tilanne, että oleskelulupa on myönnetty, mutta se viipyilee viikkoja perinteisessä kirjepostissa toiselle puolen maailmaa. Tämän voisi hoitaa nopeammin ja turvallisemmin modernin teknologian avulla.”
Oleskeluluvan hakemisen ja saatavuusharkinnan muutostarpeita
Ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen hakevan täytyy käydä henkilökohtaisesti tunnistautumassa paikan päällä Suomen edustustossa tai VFS-lupakeskuksessa, joka on ulkoministeriön virallinen yhteistyökumppani. VFS-lupakeskuksesta ei voi saada henkilötunnusta, koska sen voi myöntää vain Suomen viranomainen. Henkilötunnus on maahantulijalle tärkeä, koska se on edellytys muun muassa pankkitilin avaamiselle, verotukselle ja puhelinliittymälle Suomessa.
EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tuleva ulkomaalainen, ei EU-kansalainen, joka saapuu työntekijän oleskeluluvalla Suomeen, on erikseen pyydettävä rekisteröintiä väestötietojärjestelmään, jotta saa hoidettua arjen kannalta tärkeät asiat.
”Olemme kuulleet, että tunnistautumisaikoja saattaa olla hyvin huonosti saatavissa. Edustustojen resurssit eivät riitä, kun Suomeen työhön tulevien lisäksi myös kaikkien opiskelijoiden ja heidän perheidensä asiat käsitellään samoissa ruuhkautuneissa toimipisteissä määrärahojen vähyyden vuoksi. Maahantulon prosessit saattaisivat toimia sujuvammin, jos toimintaa ohjaisi yksi ministeriö. Nyt sisäministeriö ohjaa Migrin toimintaa ja ulkoministeriö ohjaa muun muassa edustustojen käytäntöjä. Toimintoja katsotaan eri näkökulmista.”
Suomessa sovelletaan saatavuusharkintaa ensimmäisissä oleskelulupahakemuksissa kaikkiin työntekijän oleskelulupahakemuksiin. Työntekijät pitää sen mukaan rekrytoida aina ensin Suomen tai EU- ja ETA-alueen työmarkkinoilla jo olevasta työvoimasta.
”Saatavuusharkinta on ongelma osaavan työvoiman tuomiselle teollisuuden tarpeisiin, koska ammattinimikkeet ja ryhmittelyt ovat liian laveat. Data, jota sen pohjalla käytetään, ei kata kaikkia Suomen työpaikkoja ja siksi eteen tulee tilanteita, jotka eivät vastaa tämänhetkistä työmarkkinatilannetta”, sanoo Vihervä.
HELAn eduskuntavaalitavoitteet vuoden 2027 eduskuntavaaleissa pitävät sisällään muun muassa nämä:
- Säädetään lainsäädännöllä sitova 14 vuorokauden käsittelyaikatakuu myös työntekijän oleskelulupapäätöksiin. Käsittelyaikaan tulisi sisällyttää myös edustustoissa tunnistautumiseen kuluva aika.
- Parannetaan viranomaisten keskinäistä yhteistyötä (edustustot, Migri, DVV ja Verohallinto) ja huolehditaan, että niillä on riittävät resurssit.
- Poistetaan työvoiman saatavuusharkinta, kuten Ruotsi on tehnyt jo aiemmin
- Helpotetaan ulkomaalaisten tunnistautumista digitaalisesti siten, että lentoasemille ja satamiin hankitaan nopeasti tunnistautumisautomaatteja, joista ulkomaalaiset työntekijät saavat heti maahan saapuessaan henkilötunnuksen ja verokortin.