HPL:n näkemyksiä yksityisen ja julkisen työnvälityksen yhteistyöstä TE-palvelut 2024-uudistuksessa

TE-palvelut 2024-uudistuksessa nykyiset valtion TE-toimistojen työvoima- ja yrityspalvelut siirretään kuntiin vuoden 2024 aikana. Uudistusta koskevaa hallituksen esityksen sisältöä valmistellaan parhaillaan kuudessa virkamiesvalmisteluryhmässä. Yksi näistä kuudesta valmisteluryhmästä on Palvelut-ryhmä.

Henkilöstöpalveluyritysten liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara vieraili 16.11. Palvelut-ryhmän kokouksessa ja kertoi HPL:n näkemyksiä yksityisen ja julkisen työnvälityksen yhteistyöstä ja kumppanuudesta uudessa palvelurakenteessa.

HPL:n keskeinen viesti on, että uuden palvelurakenteen pitää olla sellainen, että se tukee vahvasti kaikkien kansalaisten hyvinvointia ja suomalaisten yritysten elinvoimaa. Erilaiset alueiden osaoptimoinnit on vältettävä eikä fokuksessa voi olla pelkästään yksi kunta tai muutaman kunnan muodostama alue.

HPL:n mielestä henkilöstöpalveluyritykset pitää saada osaksi työnvälityksen ekosysteemiä, jossa henkilöstöpalveluyrityksille on määritelty selkeä tehtävä ja rooli. HPL näkee kunnat erityisesti palveluiden järjestäjätahona, jotka tekevät yksityisen (ja kolmannen sektorin) toimijoiden kanssa hyvää ja aktiivista yhteistyötä.

Henkilöstöpalveluyritykset voivat tukea monin eri tavoin julkista sektoria työllisyyspalveluiden järjestämisessä. Näin Suomeen on mahdollista saada kustannustehokkaat ja vaikuttavat työllisyyspalvelut. Kun osapuolten roolit ja tehtävät on selkeästi määritelty, säästetään resursseja ja vältytään kaksinkertaiselta työltä.

Yhteistyön kaksi linjaa

Työnvälityksessä yhteistyötä voidaan tehdä ikään kuin kahdessa eri linjassa:

1) työhön suoraan valmiit työnhakijat ja
2) työllisyyspalveluita tarvitsevat työnhakijat.

Henkilöstöpalveluyritykset ovat työnvälityksen ja rekrytoinnin asiantuntijoita. Näissä yrityksissä on paljon avoimia työpaikkoja jo valmiina. Julkisen työnvälityksen asiantuntijat voisivat suoraan jollakin yhteisesti sovitulla tavalla ohjata henkilöstöpalveluyrityksiin ne työnhakijat, jotka ovat suoraan valmiita työmarkkinoille. Näin osa työmarkkinoille valmiista työnhakijoista pääsisi selkeästi nykyistä nopeammin työpaikkaan kiinni.

Resurssit tulisivat näin hyödynnettyä tehokkaasti ja julkisen sektorin asiantuntijoille jäisi aikaa keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja niihin työllisyyden hoidon tehtäviin, jotka edellyttävät viranomaispäätöksiä. Yhteistyöstä hyötyisivät kaikki osapuolet, yhteiskunnasta puhumattakaan, ja se on täysin maksutonta julkiselle työnvälitykselle.

Henkilöstöpalveluyritykset tarjoavat myös monipuolisesti erilaisia työllisyyspalveluita työllistymisen tueksi niille, jotka eivät suoraan ole valmiita avoimille työmarkkinoille. Näitä ovat mm. työnhaku- ja osaamisen sekä ammattitaidon kartoituspalvelut, osaamisen kehittämispalvelut, maahanmuuttajapalvelut sekä muutosturva- ja työkykypalvelut.

Henkilöstöpalveluyrityksillä on ammattitaitoa ja asiantuntemusta arvioida työnhakijan työkokemusta ja osaamista varsin nopeasti, sillä alan yritykset tekevät lähes 200.000 rekrytointia vuosittain. Lisäksi niillä on syvällistä ja ajantasaista tietoa siitä, minkälaista osaamista työmarkkinoilla tarvitaan. Jotta kohtaanto-ongelmaa saataisiin ratkaistua nopeammin työllisyys- ja koulutuspalvelut pitäisi saada lähemmäs toisiaan. Henkilöstöpalveluyritysten kanssa voitaisiin esim. yhdessä kehittää tiettyjä lyhytkoulutusmalleja, joiden avulla työnhakijat saataisiin nopeammin ja helpommin työllistymään.