Suomessa on juuri nyt paljon ihmisiä vailla työtä. Siksi yritysten ja henkilöstöalan yritysten tärkeä tehtävä on auttaa Suomessa jo olevat ihmiset töihin. Se on yleensä eettisin, nopein ja kustannustehokkain ratkaisu. Työpaikka voi merkitä ihmiselle toimeentulon lisäksi osallisuutta, yhteisöä ja arvostusta. Jokainen ansaitsee tulla kohdatuksi osaamisensa, potentiaalinsa ja elämäntilanteensa kautta.
Ensisijaisuus ei kuitenkaan tarkoita, että kotimainen työvoima riittäisi kaikkialla. Yrityksen omalta paikkakunnalta ei aina löydy tarvittavaa osaamista tai riittävästi hakijoita. Ihmisillä ei myöskään ole aina mahdollisuutta tai halua muuttaa työn perässä tai kouluttautua kokonaan uuteen ammattiin. Tämä on tunnistettava ilman syyllistämistä: sekä työnhakijan valintoja että yrityksen tarvetta kasvaa ja työllistää on kunnioitettava.
Pitkän matalasuhdanteen jälkeen Suomen taloudessa yleisesti ja esimerkiksi rakentamisen toimialalla näkyy nyt elpymisen merkkejä. Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi kesäkuussa 2026 peräti 12,4 prosenttia ja myynnin määrä 12,0 prosenttia vuodentakaisesta. Tilanne ei ole kaikissa rakentamisen osa-alueissa sama. Viimeaikaisen uutisoinnin perusteella asuntorakentaminen takkuaa edelleen, mutta infrarakentamisessa on jo paikoittain kova pula ammattitaitoisista työntekijöistä, kuten koneenkuljettajista ja työnjohtajista. Rakentamisen nousuun on jo varauduttava ennen kuin osaajavaje pysäyttää tulevaisuudessa hankkeita.
Sama haaste koskee muun muassa teollisuutta, logistiikkaa, matkailu- ja ravintola-alaa sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Pienenevät ikäluokat ja työikäisen väestön väheneminen ovat pitkäaikainen kehityskulku. Jos yritys ei saa tekijöitä, tilaukset jäävät vastaanottamatta, investoinnit lykkääntyvät ja palvelut heikkenevät. Kansainvälinen rekrytointi ei korvaa Suomessa olevaa työvoimaa. Se täydentää sitä silloin, kun todellinen tarve jää muuten täyttymättä.
Rekrytoinnin on oltava suunnitelmallista ja vastuullista alusta loppuun. Kansainväliselle työntekijälle kuuluvat sama palkka, turvallisuus, perehdytys, oikeudet ja arvostus kuin kaikille muillekin. Työehtojen on oltava ymmärrettäviä, työntekijöiltä perittävien rekrytointimaksujen ja kaiken hyväksikäytön kitkemisen toimien ehdottomia. Työntekijän on saatava tukea myös arkeen, kieleen ja kotoutumiseen. Vastuullinen toimija valvoo kumppaneitaan ja alihankintaketjujaan. Ihmistä ei tuoda vain täyttämään työvuoroa, vaan hänet otetaan vastaan työyhteisön täysivaltaisena jäsenenä.
Siksi me Bolt.Worksilla kannatamme Henkilöstöala HELAn vaalitavoitteita tehdä kansainvälisen rekrytoinnin prosesseista nopeampia, ennakoitavampia ja samalla turvallisempia. Työntekijän oleskelulupa on voitava saada 14 vuorokaudessa, digitaalista tunnistautumista on nopeutettava ja työvoiman saatavuusharkinnasta luovuttava. Pätevyyksien tunnustamisen pitää sujua nykyistä nopeammin, ja Suomessa jo olevan työntekijän on voitava vaihtaa alaa ilman tarpeetonta uutta lupakierrosta.
Sujuvuus ei saa merkitä vastuusta tinkimistä. Samalla on vahvistettava valvontaa, viranomaisten tiedonvaihtoa ja hyväksikäytön seuraamuksia sekä lisättävä monikielistä neuvontaa työntekijöille ja työnantajille. Näin suojelemme ihmisiä ja varmistamme reilun kilpailun niiden yritysten välillä, jotka hoitavat velvollisuutensa oikein.
Suomi tarvitsee sekä täällä jo asuvien ihmisten osaamisen täyteen käyttöön että hallittua kansainvälistä rekrytointia. Nämä eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Oikein tehtynä ne rakentavat samaa asiaa: inhimillistä työelämää, elinvoimaisia alueita ja Suomea, jossa yritykset voivat kasvaa ja jokainen tekijä voi tuntea kuuluvansa joukkoon.
Tuomas Vasama
CEO, Bolt.Works