Uuden lainsäädännön tarkoituksena on varmistaa, että henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä EU:n tai kansallisen oikeuden aloilla, voi ilmoittaa asiasta ilmiantokanavan kautta turvallisesti, eli henkilö saa suojaa eli häneen ei voida kohdistaa ilmoituksen takia kiellettyjä vastatoimia.
Laissa on sisäiselle ilmoituskanavalle minimiedellytykset ja ilmoituksen vastaanottajalle tietyt toimintavelvoitteet. Yrityksen tulee muun muassa huolehtia ilmoitusten luottamuksellisuudesta sekä nimetä ilmoitusten vastaanottamisesta ja jatkotoimista vastaavat henkilöt, jotka voivat käsitellä ilmoituksia. Sen sijaan sisäisen ilmoituskanavan toteuttamistavasta ei ole teknisiä määräyksiä, eli ilmoittaminen voi tapahtua suullisesti tai kirjallisesti tai molemmin keinoin.
Työnantajilla on velvollisuus perustaa ilmiantokanava
Säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistävillä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioilla on lain mukaan velvollisuus perustaa sisäinen ilmiantokanava. Lakiehdotukseen on otettu siirtymäaika 17.12.2023 saakka 50–249 henkilöä työllistäville yrityksille. Alle 50 työllistävät organisaatiot voivat ottaa sisäisen ilmiantokanavan vapaaehtoisesti käyttöön. Yli 250 henkilöä työllistäville yrityksille whistleblowing-kanava tulisi pakolliseksi heti lain säätämisestä.
Organisaation sisäinen ilmiantokanava on ensisijainen. Muita ilmoituskanavia ovat viranomaisten pitämä ulkoinen ilmiantokanava ja viimesijaisena tiedon julkistaminen.
Mistä asioista ilmoituksen voi tehdä lain mukaan?
Ilmoituksen voi tehdä vain laissa määritellyissä tilanteissa. Direktiivin soveltamisala ei ulotu työsuhdeasioihin. Aineellinen soveltamisala koskee määrättyjen Euroopan unionin oikeudenalojen epäiltyihin rikkomisiin, joista ilmoittaminen on yleisen edun kannalta tarpeen.
Sääntelyn piiriin kuuluvat mm.:
1) julkiset hankinnat; 2) finanssipalvelut,- tuotteet ja –markkinat; 3) rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen; 4) tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus; 5) liikenneturvallisuus; 6) ympäristönsuojelu; 7) säteily- ja ydinturvallisuus; 8) elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi; 9) kansanterveys; 10) kuluttajansuoja ja 11) yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus
Lain soveltamisalaan kuuluu edellä mainituilta oikeudenaloilta kansallisen tason sääntely sekä EU sääntely.
Hallitus on antanut esityksensä ilmoittajan suojelua koskevasta whistleblowing-laista (HE 147/2022 vp). Lain taustalla on whistleblower-direktiivi eli Euroopan unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelsta annettu direktiivi (EU) 2019/1937.
