Esityksen tavoite eli maahanmuuttajaväestön osallisuuden edistäminen suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvä. Esitys on varsin kunnianhimoinen, mikä on hyvä asia. Toisaalta kuitenkin sekä kielen että uusien taitojen oppimisen kokonaisuus ja oppimiseen varattu aika tuovat haasteita. Olisikin sääli, jos asetettuja tavoitteita ei saavuteta annetussa ajassa ja jos sen vuoksi kotoutumiskoulutusta pidettäisiin kokonaisuudessaan epäonnistuneena.
Esityksessä on hyvää se, että siinä on huomioitu opiskelijoiden heterogeenisyys ja tarpeiden moninaisuus, sillä nämä edellyttävät hyvin joustavia rakenteita ja yksilöllistä ohjausta. Monilla palveluntuottajilla on mahdollisuuksia järjestää hyvinkin erityyppisiä koulutuksia, jossa koulutuksista saatua kokemusta ja ammattitaitoa hyödyntäen opiskelijoiden yksilölliset tarpeet voidaan huomioida.
On myös hyvä, että opetussuunnitelman laadinnassa voidaan ottaa huomioon paikallinen elinkeinorakenne, koulutustarjonta, toimintaympäristö sekä paikalliset resurssit. Lisäksi on hyvä, että esityksessä suositellaan sitä, että opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä opiskelijan, mutta ennen kaikkea koulutuksen järjestäjien, yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa (työelämäyhteistyö) on ensiarvoisen tärkeää.
On tärkeää, että kotoutumiskoulutuksen järjestäjä tekee laajaa ja monipuolista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Työssäoppimispaikkojen löytämisessä kannattaisi hyödyntää yksityisiä palveluntuottajia, sillä näemme, että työssä oleminen on parasta kotoutumista ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että opiskelijoille löydetään työssäoppimispaikkoja. Työssäoppimisjaksoista ei hyödy vain opiskelija, vaan myös yritykset, jotka ottavat vastaan maahanmuuttajataustaisia harjoittelijoita. Työssäoppimisjaksot vähentävät myös maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkaamiseen liittyviä ennakkoluuloja.
Kotoutumiskoulutuksissa käytettäviin tietojärjestelmiin olisi syytä panostaa ja tiedon siirtymistä pitäisi sujuvoittaa, jotta jatko-ohjaus olisi tehokkaampaa. Monet palveluntarjoajat hyödyntävät mm. erilaisia CRM-järjestelmiä tietojen hallintaan, joista tiedon siirto olisi mahdollista ja vähentäisi kaksinkertaista työtä.
