Yksityinen työnvälitys auttaa työttömien työnhakijoiden työllistymistä ELY-keskuksien pilotissa ympäri Suomen.
Vuoden 2017 alussa tuli voimaan laki, jonka mukaan työttömät työnhakijat on pakko haastatella kolmen kuukauden välein. Pääasiassa haastatteluja on hoidettu TE-toimiston väen voimin, mutta sen tukena toimii ensimmäinen ja tällä hetkellä myös ainoa valtakunnallinen ostopalvelupilotti, jonka kautta yksityinen työnvälitys auttaa työllistämään työttömiä työnhakijoita.
Pilotissa on mukana 15 ELY-keskusta ja periaatteessa sama palvelukokonaisuus toimii Helsingistä Rovaniemelle, mutta kohderyhmät vaihtelevat alueittain. Myös velvoittavuuden suhteen löytyy alueellisia eroavaisuuksia. Yksi pilotissa mukana oleva yksityisen työnvälityksen palveluntarjoajista on VMP Group, joka on mukana pilotissa yhdellätoista eri ELY-alueella.
”Meillä on kaikkiaan kaksikymmentäkaksi paikallistoimistoa mukana hankkeessa. Voisi sanoa, että hanke on meille valtakunnallisesti paikallinen. Hanketta johdetaan VMP Groupissa valtakunnallisesti, mutta työnhakijat ohjataan paikallisista TE-toimistoista, ja meidän paikallistoimistomme palvelevat asiakkaita hyödyntäen omia kontaktejaan ja laajaa työmarkkinatuntemustaan”, kertoo VMP:n julkishallinnon liiketoimintajohtaja Heikki Ruohonen.
Asiakkaat, eli työttömät työnhakijat, ohjataan TE-toimistojen toimesta yksityiselle palveluntarjoajalle, joita on kaikille alueille valittu useampia. Vaikka alueiden toimintatavoissa on eroavaisuuksia, kaikille on yhteistä se, että TE-toimisto vahvistaa palveluun oikeutetun henkilön, jolloin kuka tahansa ei voi itsenäisesti hakeutua palvelun piiriin.
Yhteistyötä toimijoiden välillä on tiivistettävä
Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnoimien työllistämispilottien kanssa on meneillään myös kaupunkien omia kokeiluja. Vaikka kokeilut ovat lähtökohtaisesti hyvä asia, Ruohonen on huolissaan siitä, onko kenelläkään lopulta ymmärrystä koko kokonaisuudesta vai keksitäänkö pyörää uudelleen eri toimijoiden toimesta.
”Olemme mukana useammassa eri työryhmässä ja kokoonpanossa, joissa kaikissa mietitään kasvupalveluja, kukin omassa lokerossaan. Olisi paljon tuloksellisempaa, jos alueiden toimijat yhdistäisivät voimansa ja miettisivät asioita yhdessä. Aidon vuorovaikutuksen myötä kaikki osapuolet oppivat, ja vaikka samat opit eivät sovi kaikkialle, niin ajatustenvaihdosta voi syntyä jotain uutta”, hän pohtii.
Ruohonen huomauttaa, että tulevat maakunnat poikkeavat monilla eri tavoin toisistaan väestönrakenteesta ja yleisestä työllisyystilanteesta aina yritys- ja teollisuustoimintaan saakka.
”Kokonaisvaikuttavuuden kannalta olisi kuitenkin hyvä, jos ajatuksenvaihtoa käytäisiin myös valtakunnallisella tasolla, eikä ainoastaan paikallisesti. Lisäksi tulisi miettiä, miten yrityksiä voisi hyödyntää enemmän vaikuttavuuden maksimoimiseksi”, hän lisää.
Pilotti on voimassa tämän vuoden loppuun, mutta monilla alueilla on alettu jo puhua pilotin jatkamisesta. Pilottien kokemuksia on tarkoitus hyödyntää kasvupalveluiden järjestäjä-tuottaja-mallien jatkokehittämisessä, uuden palveluliiketoiminnan kehittämisessä sekä laajempien kokeilujen valmistelussa. Laajempia kokeiluja on suunniteltu alkavaksi vuoden 2018 lopulla tai 2019 alusta.
Lisätietoja:
Yksityiset yritykset mukaan haastattelemaan työttömiä
Maakuntauudistuksen yhteydessä toteutetaan laaja kasvupalvelu -uudistus, jossa nykyiset TE- ja yrityspalvelut yhdistetään kasvupalveluksi ja palvelutuotantoa avataan kilpailulle. Ostopalvelupilotit ovat kokeiluja, joissa palveluja hankintaan yksityisiltä palveluntuottajilta (ml. henkilöstöpalveluyritykset). Palveluntuottajien valinnassa käytetään julkisten hankintojen menettelyjä. Tilaaja maksaa tuloksista sovittujen palkkiokriteereiden mukaisesti. Tarkoituksena on, että palveluntuottaja hyödyntää erilaisia innovatiivisia toimintamalleja tavoitteena olevien tulosten saavuttamiseksi.