Työsuhdetärppi: Työaikapankki

Työaikapankki, liukuva työaika ja työajan tasoittumisjärjestelyt on tärkeää erottaa toisistaan.

Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovituissa rajoissa vaikuttaa päivittäisen työaikansa sijoitteluun, minkä seurauksena hänelle voi muodostua liukumasaldoa (plus- tai miinusmerkkistä).

Säännöllinen työaika voidaan puolestaan järjestää keskimääräiseksi, jolloin työaika tasoittuu sovitun ajanjakson kuluessa ja työnantajan on laadittava työajan tasoittumissuunnitelma.

Työaikalain tai työehtosopimuksen mukainen työaikapankki ei sen sijaan ole työajan tasoittumisjärjestelmä, vaan siitä erillinen järjestely. Työehtosopimuksiin perustuvat työaikapankit voivat kuitenkin olla sisällöltään erilaisia, ja joissakin niistä työaikapankki voi muistuttaa keskimääräiseen työaikaan perustuvaa järjestelmää ja mahdollistaa myös säännöllisen työajan tuntien siirtämisen pankkiin.

Työaikapankilla tarkoitetaan työajan ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa.

Työpaikalla työaikapankki voi perustua työaikalakiin tai työehtosopimukseen. Työaikapankista puhuttaessa onkin tärkeää ensin selvittää, mihin järjestely perustuu ja mistä siinä tosiasiassa on kyse. Työaikapankiksi kutsuttu järjestely voi tosiasiassa olla esimerkiksi liukuvan työajan saldojen kerryttämistä.

Työaikalain mukaisesta työaikapankista voidaan sopia riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Tässä työsuhdetärpissä käydään läpi työaikalain mukaisen työaikapankin keskeisiä periaatteita.

Työaikapankista on sovittava

Työaikapankkia ei voida ottaa käyttöön pelkästään siten, että työntekijöille ryhdytään kerryttämään työtunteja ”pankkiin”, vaan työaikapankin käyttöönotto edellyttää, että järjestelyn perustamisesta erikseen sovitaan. Työaikapankin käyttöönotosta on sovittava kirjallisesti työnantajan ja työntekijöiden kesken. Työntekijöitä voi sopimusta tehtäessä edustaa luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai muu työntekijöiden edustaja. Jos henkilöstön edustajaa ei ole valittu, sopimus voidaan tehdä henkilöstön tai henkilöstöryhmän kanssa yhdessä.

Sopimuksessa on sovittava ainakin:

  • siitä, mitä eriä työaikapankkiin voidaan siirtää
  • säästämisrajoista
  • työaikapankin lakkaamisesta ja lakkaamishetkellä työaikapankissa olevien erien korvaamisesta sekä
  • vapaan käyttämisen periaatteista ja menettelytavoista, joilla työaikapankkiin säästettyä aikaa pidetään vapaana.

Jos työaikapankin lakkaamisen yhteydessä pankkiin kertyneiden erien korvaamisesta ei ole sovittu, säästetty aika annetaan palkallisena vapaana tai korvataan rahana työntekijän pankin lakkaamishetken säännöllisen työajan palkan perusteella. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertynyt saldo voidaan pitää vapaana irtisanomisaikana, jos tästä sovitaan, tai korvata rahana lopputilin yhteydessä.

Mitä työaikapankkiin voidaan siirtää?

Työaikalaissa säädetään, mitä eriä pankkiin voidaan enintään siirtää. Työpaikan omassa työaikapankkisopimuksessa voidaan sopia laissa säädettyä suppeammin siitä, mitä eriä pankkiin voidaan siirtää.

Pankkiin voidaan siirtää esimerkiksi:

  • lisä- ja ylityötunteja
  • liukuvan työajan järjestelmässä kertynyttä työaikaa laissa säädetyin rajoituksin sekä
  • lakiin tai sopimukseen perustuvia rahamääräisiä etuuksia sen jälkeen, kun ne on muutettu aikamääräisiksi.

Työaikapankkiin ei saa siirtää

Työaikapankkiin ei voida siirtää säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa. Työaikapankin tarkoituksena on mahdollistaa tiettyjen työaikaan liittyvien kertymien ja etuuksien säästäminen myöhemmin pidettäväksi vapaaksi, ei säännöllisen työajan tai siitä maksettavan palkan siirtäminen myöhempään ajankohtaan. Myöskään kulukorvauksia (kilometrikorvaukset tai päivärahat) tai muita korvausluonteisia saatavia ei saa siirtää työaikapankkiin. Rahamääräisiä etuuksia ei saa työaikapankkiin siirtää enää sen jälkeen, kun ne ovat erääntyneet maksettavaksi.

Mitä eriä työaikapankkiin voidaan siirtää?

Kun erä on siirretty työaikapankkiin, siihen sovelletaan työaikapankissa sovittuja vapaan antamista koskevia ehtoja.

Työaikapankki toimii aikaperusteisesti, joten ennen pankkiin siirtämistä rahamääräiset etuudet muutetaan työajaksi. Tällaisia työaikapankkiin siirrettäviä rahamääräisiä etuuksia voivat olla esimerkiksi sunnuntaityön korotusosat, viikkolevon menettämisestä maksettavat korvaukset, työajan lyhennysraha ja lomaraha.

Esimerkki: Työntekijän tuntipalkka on 15 euroa, ja hän tekee sunnuntaina työvuoroluetteloon merkityn 8 tunnin säännöllisen työajan mukaisen vuoron. Säännöllisen työajan palkka maksetaan työntekijälle normaalisti. Sunnuntaityöstä maksettavan 100 prosentin korotusosan määrä on 120 euroa (8 h × 15 €). Kun korotusosa siirretään työaikapankkiin, se muutetaan työajaksi työntekijän tuntipalkan perusteella. Tällöin 120 euroa vastaa 8 tuntia (120 € / 15 €/h), joten työaikapankkiin siirretään 8 tuntia.

Työaikapankkiin voidaan siirtää liukuvan työajan kertymää enintään 60 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana. Pankkiin siirretyt tunnit otetaan kuitenkin huomioon liukumasaldon enimmäismäärää tarkasteltaessa.

Esimerkki: Jos työntekijä siirtää seurantajakson aikana työaikapankkiin 20 tuntia liukuvan työajan kertymää, hänen liukumasaldonsa voi seurantajakson päättyessä olla enintään 40 tuntia. Pankkiin siirretyt tunnit ja seurantajakson päättyessä jäljellä oleva liukumasaldo voivat siten olla yhteensä enintään 60 tuntia.

Työaikapankkiin siirrettävän ylityön määrä määräytyy sen mukaan, miten ylityö korvattaisiin rahana.

Esimerkki: Yksi tunti 50-prosenttisesti korotettavaa ylityötä vastaa työaikapankissa 1,5 tuntia. Jos pankkiin siirretään vain korotusosa, pankkiin siirtyy 0,5 tuntia.

Työaikapankkiin tehtävä siirto edellyttää aina työntekijän suostumusta. Suostumus voidaan antaa erikseen kutakin siirtokertaa varten tai lyhyehköksi määräajaksi. Työnantaja ei voi yksipuolisesti päättää esimerkiksi ylityötuntien siirtämisestä työaikapankkiin.

Kuinka paljon työaikapankkiin voidaan säästää?

Työaikapankkiin kertyvän ajan määrää on rajoitettu kahdella tavalla. Työaikakertymä saa kasvaa kalenterivuoden aikana enintään 180 tunnilla. Tämän lisäksi pankissa voi olla kerrallaan enintään työntekijän kuuden kuukauden työaikaa vastaava määrä. Työnantajan on työaikapankin kertymää seurattaessa huolehdittava siitä, ettei kumpikaan näistä enimmäisrajoista ylity.

Työaikapankkivapaiden pitämisestä

Työaikapankkisopimuksessa on sovittava myös siitä, millä periaatteilla ja menettelytavoilla työaikapankkiin säästettyä aikaa voidaan käyttää vapaana. Työaikapankkisopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia, että vapaita pyritään pitämään kesäloman yhteydessä tai työnantajan toiminnan kannalta muutoin kiireettöminä ajankohtina.

Vapaan käyttämisestä sovittaessa on kuitenkin huomioitava työaikalaissa turvattu työntekijän oikeus työaikapankkivapaaseen. Työntekijällä on oikeus saada pankkiin säästettyä aikaa vapaana vähintään kaksi viikkoa kalenterivuodessa. Jos työaikapankkiin on kertynyt yli kymmentä viikkoa vastaava määrä, työntekijällä on oikeus saada kalenterivuoden aikana vapaaksi vähintään viidesosa kertymästä.

Jos työntekijä vaatii työaikapankkivapaan antamista, vapaa on annettava hänen vaatimuksestaan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Jos työnantaja määrää vapaan ajankohdan, työntekijällä on oikeus vaatia vapaan sijasta korvaus rahana.

Työaikapankin lakkaamisesta

Jos työaikapankin lakkaamisen yhteydessä pankkiin kertyneiden erien korvaamisesta ei ole sovittu, säästetty aika annetaan palkallisena vapaana tai korvataan rahana työntekijän pankin lakkaamishetken säännöllisen työajan palkan perusteella. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertynyt saldo voidaan pitää vapaana irtisanomisaikana, jos tästä sovitaan, tai korvata rahana lopputilin yhteydessä.

Työaikapankki osana työaikakirjanpitoa

Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaisesti kirjaa työaikapankkiin säästetyistä eristä sekä siitä, milloin säästettyjä eriä on pidetty vapaana.

Jos tämä tai jokin muu työlainsäädännön asia askarruttaa, Henkilöstöala HELAn jäsenneuvonta palvelee jäsenyrityksiä.

Evästeasetukset


Toiminnalliset evästeet

Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin tunnistaa.

Kävijämittaus ja analytiikka