Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksen tekemiselle on oltava erittäin painava syy. Työnantajan on viimeistään nyt hyvä pohtia ennen vuotta 2022 tehtyjen kilpailukieltosopimusten aitoa tarvetta sekä perustetta, sillä nykylain mukaan kilpailukieltosopimuksista syntyy työnantajalle kustannuksia.
Kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain muutos tuli voimaan 1.1.2022. Muutoksen taustalla oli kilpailukieltosopimusten käyttämistä selvittäneen työryhmän muistio, jonka mukaan kilpailukieltosopimuksia käytettiin rutiininomaisesti ja liian laajasti.
Aikaisemmin työnantajalle ei syntynyt korvausvelvoitetta kilpailukieltosopimuksesta, jos kilpailukieltosopimuksessa sovittu rajoitusaika oli enintään kuuden kuukauden pituinen. Lain esitöiden mukaan muutoksen tavoitteena oli vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia, mikä edistäisi työntekijöiden mahdollisuuksia liikkua työmarkkinoilla.
Siirtymäaika päättymässä
Muutoksen yhteydessä säädettiin vuoden pituisesta siirtymäajasta. Tämän vuoden loppuun asti voimassa olevana siirtymäaikana sovelletaan aikaisempaa lainsäädäntöä niiden kilpailukieltosopimusten osalta, jotka on solmittu ennen 1.1.2022.
Tämä siirtymisaika on nyt päättymässä. Työnantajalla on vielä tämän vuoden loppuun saakka yksipuolinen oikeus irtisanoa ilman irtisanomisaikaa turhaksi katsomansa, ennen lakimuutosta tehdyt kilpailukieltosopimukset. Tällä tavoin työnantaja välttyy lakimuutoksen tuomalta tulevalta korvausvelvollisuudelta. Sopimuksen irtisanomisoikeus ilman irtisanomisaikaa koskee vain ennen lakimuutosta tehtyjä kilpailukieltosopimuksia.
Sopimuksen irtisanomisesta ei tarvitse sopia ja se voidaan tehdä vapaamuotoisesti. Suositeltavaa on kuitenkin tehdä Irtisanominen kirjallisesti, jotta irtisanomisen voi myöhemmin todentaa. Työntekijää voi pyytää allekirjoituksellaan vahvistamaan, että hän on vastaanottanut kilpailukieltoa koskevan irtisanomisilmoituksen.
Jos työntekijä irtisanoutuu ennen 31.12.2022 työnantajan on mahdollista vielä irtisanoa kilpailukieltosopimus välittömästi, jolloin korvausvelvollisuutta ei ole – joskaan ei silloin myöskään kilpailukieltoa.
Jos kilpailukieltosopimus, oli se sitten uusi tai vanha, on edelleen voimassa vuoden 2023 puolella, työnantajalla on uuden lainsäädännön mukainen korvausvelvollisuus. Ennen vuotta 2022 tehtyjen kilpailukieltosopimusten osalta korvausvelvollisuus koskee kuitenkin vain aikaa siirtymäajan jälkeen eli 1.1.2023 alkaen.
Kilpailukielto voidaan jatkossakin tehdä enintään vuodeksi. Siitä on maksettava korvaus, jonka suuruus riippuu työntekijän palkasta ja sovitusta kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta.
- Jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta vastaavalta ajalta.
- Jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta.
Laissa ei ole tällä hetkellä säädetty ajankohdasta, jolloin korvaus tulee maksaa. Jatkossa korvaus tulee maksaa pääsääntöisesti rajoitusajan aikana ja työsuhteen aikana noudatetun palkanmaksukäytännön mukaisesti.
Ensi vuoden alusta irtisanomisaikaa noudatettava
1.1.2023 alkaen kilpailukieltosopimusten irtisanominen edellyttää myös ennen vuotta 2022 solmittujen kilpailukieltosopimusten osalta irtisanomisajan noudattamista, joka on kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työntekijän työsuhteen päätyttyä ei kilpailukieltosopimuksen irtisanominen ole enää mahdollista.
Salassapitosopimuksiin ei lakimuutoksia
Työsopimuksen osana voi jatkossa kuitenkin edelleen käyttää salassapitosopimusta, jonka tarkoituksena on sitouttaa osapuolet pitämään luottamuksellisen tiedon salassa ja olemaan luovuttamatta ja paljastamatta sitä muille.