Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen (21.12.21) mukaan työttömien työnhakijoiden määrä laski 61 800 henkilöllä viime vuoteen verrattuna. Jos lukua verrataan kahden vuoden takaisiin lukuihin, työttömiä on kuitenkin 24 100 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita oli 106 200, mikä on 20 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Samaan aikaan uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin marraskuun aikana 93 100 eli peräti 43 700 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Kaikkiaan oli avoinna 168 100 työpaikkaa, mikä on 76 800 enemmän kuin vuosi sitten.
Edellä olevat luvut kertovat karua totuutta siitä, että Suomessa on vakava työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelma. Työvoimapula estää jo yritysten kasvua miltei joka alalla. Ei voi olla miettimättä, mikä merkitys on sillä, että hallitus on viivytellyt ja lykännyt eteenpäin merkittävien työllisyystoimien tekemistä. Kun yritykset eivät kasva ja työttömien, varsinkaan pitkäaikaistyöttömien, määrä ei vähene, työllisyystoimien tekemättä jättämisellä on kova hinta.
Työllisyystoimilla on kiire ja nyt tarvitaan muutakin kuin pelkkää kosmeettista näpertelyä. Teimme syyskuussa kyselyn jäsenyrityksillemme yhteistyöstä TE-toimistojen kanssa. Vastauksista kävi ilmi, että merkittävällä osalla TE-toimistojen henkilöstöpalveluyrityksiin välittämistä hakijoista on joko osaamiseen, motivaatioon tai työkykyyn liittyviä haasteita työllistyä. Osaaminen ja motivaatio kulkevat todennäköisesti myös käsi kädessä – kun työttömyys pitkittyy, osaaminen rapautuu ja paluu työelämään ei tunnu enää mielekkäältä.
Motivaation kasvattamiseksi tarvitsemme työnhakuun ja työn vastaanottamiseen kannustavia, mutta myös velvoittavia työllisyystoimia. Tarvitsemme myös vaikuttavia työllisyyspalveluita. Toukokuussa käyttöön otettava niin sanottu pohjoismainen työnhakumalli sisältää kyllä velvoitteita hakea töitä, mutta se ei juurikaan velvoita tai kannusta työn vastaanottamiseen. Sosiaaliturvan uudistaminen siten, että työn vastaanottamiseen kannustettaisiin tai peräti velvoitettaisiin, lienee kuitenkin punavihreälle hallitukselle ylivoimaista.
Jotta työttömyys kääntyisi laskuun, työnhakijoiden osaamista on kehitettävä. On pikaisesti käynnistettävä erilaisia lyhytkoulutusmalleja, joiden avulla työttömille saadaan sitä osaamista, mitä työmarkkinoilla tarvitaan. Koulutus on suunniteltava yhdessä yritysten kanssa ja avuksi on otettava myös yksityisen työnvälityksen tarjoamat palvelut ja asiantuntemus. Toki myös työkykyä kohentavia palveluita tarvitaan niille, keillä työkyvyn kanssa haasteita on.
Yksityinen työnvälitys haluaa ja osaa yhdistää työnhakijoita ja työpaikkoja nopeasti
Kyselyn tuloksissa nousi esiin myös, että tiedot työnhakijoista eivät välity julkiselta puolelta yksityisille toimijoille. Yksityisen työnvälityksen yrityksillä on halua ja osaamista yhdistää työnhakijoita ja työpaikkoja nopealla tahdilla, mutta tietoja työttömistä työnhakijoista ei anneta yksityisen puolen toimijoille kuin TE-toimistojen seulomina. Näitä tietoja annetaan pyydettäessä ja ehdittäessä tiettyyn avoimeen tehtävään. Joillakin paikkakunnilla kuntakokeiluihin siirtyminen on aikaansaanut sen, ettei TE-toimistoilla ole ollut aikaa eikä resursseja esitellä ehdokkaita avoimiin työpaikkoihin.
Nopeatahtista työnvälitystä helpottaisi, että myös yksityisen työnvälityksen yritysten olisi mahdollista tarkastella työttömien työnhakijoiden tietoja. Alan yrityksissä paikkoja on avoinna tuhansia ja uusia paikkoja avautuu jatkuvasti. Yrityksissä on taitoa tunnistaa osaamista hyvin laajasti sekä myös mahdollisuuksia järjestää lyhytkoulutuksia suoraan avoimien paikkojen osaamistarpeisiin. TE-toimiston virkailijat tekevät tällä hetkellä turhaan osan siitä työstä, jonka henkilöstöpalveluyritykset tekevät joka tapauksessa myös itse.
Tietosuojasyyt eivät saa kategorisesti olla este sille, ettei yksityinen sektori pääse työnhakijoiden tietoihin kiinni eivätkä siten voi tarjota työnhakijoille suoraan töitä. Kaikkia, kuten terveydentilaan liittyviä tietoja, ei tietenkään ole syytä avoimesti laittaa näkyville, mutta jonkinlainen väylä työn tarjoamisen helpottamiseen tarvitaan työvoimapulan vallitessa.
Monilla on tapana tehdä uuden vuoden lupauksia. Hallitukselta toivoisin lupausta siitä, ettei välttämättömiä uudistuksia enää lykättäisi.
Merru Tuliara
toimitusjohtaja, Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL